Samaan aikaan kun saamme kaikista mahdollisista tietolähteistä kuulla ja lukea, miten mielenterveyshaasteet ja -ongelmat ovat lisääntyneet koko ajan ja joka paikassa, myös apua ja tukea tarjoava terapeuttikenttä on kasvanut varsin laajaksi. Sanoisinkin, että terapian etsijä seikkailee tänä päivänä melkoisessa avuntarjoajien viidakossa.
Psykoterapeutti on ammattihenkilö
Pitäisi siis jotenkin olla kärryillä siitä mitä tarkoittaa psykoterapeutti ja psykoterapia, ja miten nämä sanat eroavat terapeutista ja terapiasta. Yritetään selvittää.
Psykoterapeutti on psykoterapeutiksi kouluttautunut ammattihenkilö, jonka sosiaali- ja/tai terveydenhuoltoalan koulutukset ja taustatyökokemukset Valvira on hyväksynyt (Valvira on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan keskusvirasto) ja jolle Valvira on hakemuksen perusteella myöntänyt oikeuden käyttää psykoterapeutti ammattinimikettä. Nämä henkilöt löytyvät rekisteröityinä ammattihenkilörekisteristä. https://valvira.fi/ammattioikeudet/ammattihenkilorekisterit
Terapeutti voi olla kuka vaan
Terapeutiksi puolestaan voi alkaa kuka tahansa, noin periaatteessa. Erilaisia terapeuttisia palveluja on tarjolla laajasti erilaisten henkilöiden ja tahojen tuottamana. Tämä johtuu siitä, että terapeutti -nimike ei ole millään lailla suojattu eikä terapeuttinen toiminta ole välttämättä minkäänlaisen valvonnan alla. Ja jotta tämä ei kävisi liian yksinkertaiseksi, voidaan palveluntuottajia löytää vielä hyvinvointivalmentajan, life coachin, mielenterveysvalmentajan, lyhytpsykoterapeutin ja lyhytterapeutin nimikkeillä.
Itsestä kokonaisvaltaisesti huolenpitäminen on paitsi muodikasta, seksikästä ja terveesti itsekästä, se on myös iso bisnes. Kokonaisvaltaisuuteen liitetään myös mielen hyvinvointi, mielenterveystyöstä onkin tullut suosittua. Siksi on tärkeää, etteivät käsitykset toisen ihmisen mielenterveyden hoitamisesta sekoitu hyvää tarkoittaviin ohjeistuksiin tai elämäntapamuutoksien tukemiseen. Laadukkaat, oikea-aikaiset ja vaikuttavat mielenterveyspalvelut ovat mielenterveysalan ammattilaisten tuottamia, tutkimusnäyttöön perustuvia ja virallisen tahon valvonnan alaisia terveyspalveluja.
Psykoterapia, lyhytpsykoterapia ja lyhytterapia – mitä hittoa?
Terapiatermistö ei ole ihan selkeä sekään. Psykoterapia on tavoitteellista, usein keskusteluun perustuvaa, ammattimaista, vuorovaikutuksen avulla tapahtuvaa toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan paitsi ihmisen psyykkisen hyvinvoinnin lisääntymiseen, myös toimintakyvyn ylläpitoon tai palauttamiseen. Psykoterapiaprosessit ovat muutamia tapaamiskertoja pidempiä ammattilaisen ja asiakaan tai potilaan säännöllisiä kohtaamisia. Kelan kuntoutuspsykoterapiassa keskiössä on palauttaa tai edistää asiakkaan opiskelu- ja työkykyä vaikuttamalla esimerkiksi ahdistus-, masennus-, unettomuus- tai syömishäiriöoireisiin. Kela korvaa osittain kuntoutuspsykoterapiaa, ja vuonna 2024 saajia oli yli 65.900 henkilöä, heistä suurin osa työssäkäyviä naisia. Kuntoutuspsykoterapiassa asiakas maksaa itse omavastuuosuuden, joka on noin vajaa puolet terapian hinnasta, käytännössä 40-60 euroa käynniltä. Kyllä. Aika kallista.
Lyhytpsykoterapia on koulutetun lyhytpsykoterapeutin tarjoamaa hoitoa, lyhytterapia puolestaan on lyhytterapeutin tarjoamaa ohjausta ja tukea erilaisissa haastavissa elämäntilanteissa. Lyhytpsykoterapiassa tavataan muutamien kuukausien aikana säännöllisesti, psykoterapia puolestaan voi kestää jopa useita vuosia.
Lyhytterapia termiä voidaan käyttää monenlaisista keskustelutapaamisista, niiden käyttö on laaja-alaista perusterveydenhuollossa julkisella sektorilla, työterveydessä ja opiskelijahuollossa terveydenhuollon ammattilaisten ammatillisuutta täydentävänä työmenetelmänä.
Yksityisten palveluntuottajien kohdalla tilanne voi olla toisenlainen, koska lyhytterapeuttipalveluja voi tarjota kuka vaan koska koulutuksenkin voi hankkia kaikenlaisilla koulutuspohjilla.
Mielenterveyden haasteisiin, ongelmiin, hoitoihin ja kuntoutukseen ja kaikkeen niihin liittyvään käsitteistöön haetaan selkeyttä sosiaali- ja terveysministeriössä. Sillä välin, kun käsitteitä selvitellään eri tahoilla, on apua tarvitsevan ihmisen kannalta tärkeintä se, että hän apua ja tukea saisi oikea-aikaisesti, laadukkaasti ja turvallisesti.
Lisää aiheesta: https://www.kaypahoito.fi/nix03472
Kirjoittaja on psykoterapeutti, työnohjaaja ja luontojoogaohjaaja Erja Vanhala (Tmi Mielivaellus).
Erja pitää Sofia Opistolla kevään 2025 aikana mielenterveysluentoja aiheina psyykkinen hyvinvointi ja pahoinvointi, kriisit, tunteet ja ihmissuhteet.