Suomessa on taivasteltu väsymiseen asti energian, etenkin sähkön hinnan nousua. Pörssissä sähkön hinta on noussut satoja prosentteja aikaisempaan nähden.
Ilmiö ei näy vain pohjolan perukoilla. Tilanne on ihan sama myös täällä Espanjassa. Espanjassa sähkön hinta kuluttajille on noussut enemmän kuin Suomessa. Suomessa kuluttajia suojelevat pitkät sähkösopimukset, joissa hintahuiput tasataan pidemmän aikavälin kehityksellä.
Sähköstä on ajoittain pulaa. Pula ei kuitenkaan suoraan heijastu hintaan. Sähkön hinta määräytyy markkinoilla paljolti fossiilisten polttoaineiden kuten kaasun ja öljyn mukaan.
Suomessa on lisätty suuria määrää tuulivoimaa. Tuulivoimakapasiteettia Suomessa on noin 3.000 megawattia. Tuo määrä vastaa lähes kahta Olkiluodon uuden ydinvoimalan kapasiteettia. Tuulivoiman ongelma on kuitenkin siinä, ettei kapasiteetista saada irti kuin noin neljännes keskimäärin.
Ongelmia lisää vielä se, että pakkasilla ei yleensä Suomessa tuule. Nytkin kovimmilla pakkasilla Suomessa tuulivoiman osuus sähkön tuotannosta putosi lähes nollaan. Vajetta jouduttiin paikkaamaan tuonnilla Venäjältä ja Ruotsista. Hinta pomppasi kymmenkertaiseksi verrattuna kahden vuoden takaisiin hintoihin.
Suomessa keskustellaan paljon sähkön tuottomuodoista. Samalla yhä useammalle maallikollekin on valjennut, että ydinvoima vastaa kahteen keskeiseen haasteeseen: ennakoitavaan tuotantohintaan ja tasaiseen tuotantoon.
Tuohon pitää lisätä myös ilmastoystävällisyys.
Edellä mainitut seikat ovatkin vaikuttaneet siihen, että ydinvoima on nostettu taas positiivisessa valossa esiin. Näin Olkiluodon kolmosyksikön valtavasta hinnan noususta ja valmistusviipeestä huolimatta. Hinta on yli kaksinkertaistunut ja laitos on yli kymmenen vuotta myöhässä alkuperäisestä aikataulustaan.
Sähkön tuottaminen ydinvoimalla ei tuota lainkaan hiilidioksidipäästöjä.
Jopa vihreät Suomessa ovat sitä mieltä, että vanhoja ydinvoimaloita ei pidä ajaa alas, ennen kuin ne ovat käyttöikänsä päässä. Saksassa tehtiin päätös ydinvoiman alasajosta nopeassa aikataulussa. Nyt monet vihreätkin pitävät päätöstä järjettömänä.
Tulevaisuuden yhdeksi ratkaisuksi on nähty pienydinvoimaloiden rakentaminen. Sitä ovat puoltaneet jopa jotkut vihreät kansanedustajat.
Energian hinta puhuttaa ja herättää kuluttajissa syviä tuntoja. Eikä ihme, sillä kun energiasta maksetaan enemmän, muuhun kulutuksen jää vähemmän. Etenkin pienituloiset, syrjäseudulla asuvat kärsivät tilanteesta niin Espanjassa, Suomessa kuin muissakin EU-maissa.
Etenkin oppositiopoliitikoille hintojen nousu antaa oivan aseen hallituksia vastaan. Energian hintaan poliitikot voivat kuitenkin vaikuttaa vähän. Ainoa on verotuksella vaikuttaminen. Kun esimerkiksi Suomessa bensan hinta on noussut noin 1,5 eurosta kahteen euroon litra, syytetään noususta hallitusta. Verojen noston osuus noususta on noin seitsemän senttiä.
Onneksi ydinvoimaa Suomessa vastustaneet vihreät ja vasemmistoliitto ovat siirtyneet enemmän realistiselle linjalle. Ydinvoima ei ole vain paha mörkö, vaan myös mahdollisuus ilmaston lämpenemisen torjunnassa.
Kun Suomessa puhutaan dieselin ja bensan hinnannousuista, unohdetaan usein se, ettei hinta ole reaalituloihin nähden juuri sen korkeammalla kuin kymmenen vuotta sitten. Valitus on kuitenkin ikuista ja kaikkialla. Esimerkiksi Yhdysvalloissa bensa on yli kolmanneksen halvempaa kuin Suomessa ja ihmisten ostovoima suomalaisia korkeampi, mutta silti rapakon takana lähes päivittäinen puheenaihe on bensan järjettömän korkea hinta!
Pauli Uusi-Kilponen
Kirjoittaja on yli 40 vuotta media-alalla toiminut lehdistöneuvos.