Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa omaan hyvinvointiin ja jokaisella on oikeus voida hyvin, toteaa diplomiravintoterapeutti Hanna Huttunen.
Hanna Huttunen kärsi nuoruudesta lähtien väsymyksestä, ympäri kehoa tuntuvista kivuista ja toistuvasta masennuksesta. Syitä oireilulle tutkittiin ja lopulta fysiatrin toimesta hänelle asetettiin fibromyalgian diagnoosi.
– Fibromyalgia on toiminnallinen oireyhtymä, mikä on monen asian summa ja siksi hyvin haastava sairaus. Kuvailisin sitä kuin se olisi soppa; kaikki tunnistavat sen olevan keittoa, mutta keiton ainekset voivat vaihdella eri ihmisillä, Hanna kertoo.
Tauti tutuksi
Fibromyalgiassa yleisiä taustatekijöitä ovat ruuansulatuksen ongelmat sekä fyysinen ja/tai psyykkinen stressi. Esimerkiksi onnettomuudet, traumaattiset kokemukset elämässä, jatkuva hälytystila tai uni-valverytmin häiriöt ovat stressiä, minkä seurauksena kehossa on stressihormoni kortisolia liikaa, mikä vaikuttaa suoraan ruuansulatukseen.
– Suoliston kunto ja bakteerikanta ovat vinksallaan, jolloin ravintoaineet eivät imeydy riittävästi, mikä johtaa puutostiloihin, listaa Hanna.
– Kun elimistöstä ei pääse poistumaan lopputuote riittävällä tahdilla, alkaa paksusuoleen kerääntyä massaa, mikä ruokkii keholle myrkyllisten aineiden tuotantoa. Aineenvaihdunnassa myrkyt kulkeutuvat kehoon ja aiheuttavat muun muassa aivosumua.
Hanna kuvaa fibromyalgiaa romukoppadiagnoosiksi, sillä hoito pyrkii pitkälti vain lievittämään oireita, koska juurisyitä voi olla vaikea löytää.
– Minulle kokeiltiin monia erilaisia lääkkeitä, mutta edes kipulääkkeet eivät auttaneet. Taustasyyt ovat kuitenkin olemassa niin kauan kunnes niihin puututaan.
Elämän eliksiiri ravinnosta
Diagnoosin myötä Hanna alkoi askel askeleelta hoitamaan itseään ja etsi aktiivisesti tietoa miten voisi auttaa itseään voimaan paremmin. Suurin apu löytyi lopulta meidän jokaisen elämän peruspilarista, ravinnosta.
– Menin ystäväni suosittelemana antioksidanttiklinikalle, jossa ravitsemukseen erikoistunut lääkäri totesi, että kun saadaan suolisto kuntoon niin kivutkin helpottavat. Silloin meni herne nenään, eikö hän ymmärtänyt sairauttani ollenkaan, Hanna toteaa.
– Kuten moni eri sairaudesta kärsivä, myös minä tein sairaudesta osan identiteettiäni ja suojautumiskeinoni, ”hei olen Hanna ja olen fibro”, ja siksi koin lääkärin sohaisevan kuin osaa minusta, hän jatkaa ja sanoo tunnistavansa triggeröitymisen, mitä sairastava voi kokea.
– Kun ihminen kuulee ensi kertaa, miten voisi vaikuttaa terveyteensä, melkein aina nousee jonkinlainen vastareaktio, sillä se on vieras ajatus verrattuna siihen, mitä on siihen asti saanut kuulla. ”Kai tästä olisi kerrottu aiemmin?”. On todella ymmärrettävää, että aihe on rankka itselle ja voi tuntua rajulta tuomiolta kuulla uusia näkökulmia, Hanna kertoo ja sanoo hänellä menneen kaksi vuotta ennen kuin alkoi miettiä ja ottaa vastaan uutta näkökulmaa.
– Kun aloin tehdä ensimmäisiä muutoksia, muistan miten upealta tuntui, kun aivosumu alkoi hälvetä ja tuntui kuin harmaat verhot olisi vedetty edestäni. Lopullinen vakuuttuminen tapahtui seuraavana syksynä, kun kylmän ja pimeän tullessa kivut eivät palanneetkaan enää voimakkaina, Hanna muistelee.
Hanna päätti jatkaa hyväksi todetulla polulla ja opiskeli ensin ravintoneuvojaksi ja valmistui vuonna 2011 diplomiravintoterapeutiksi. Nyt hän auttaa ihmisiä saavuttamaan parempaa vointia ravinnon avulla. Hän on itse nykyisin kipuvapaa.
– Nautin elämästä paljon enemmän nyt 50-vuotiaana kuin kipujen kourissa 30-vuotiaana. Pääsen nykyisin nauttimaan ihan erilaisista ruuista ja mahtavista makunautinnoista.
Apua on jokaiselle
Hanna pitää nykyisin Fuengirolassa ravintoterapian vastaanottoa, mutta tarjoaa palvelujaan myös etänä Suomessa ja Espanjassa jokaiselle apua tarvitsevalle. Kesäksi hän siirtyy Suomeen, jolloin lähivastaanottoa saa sieltä. Hän kannustaa lähtemään ravintoasioissa liikkeelle yksi askel kerrallaan.
– Jos voimat eivät tällä hetkellä riitä ruokavaliomuutoksiin, voi ammattilaisen kanssa valittu lisäravinnekokonaisuus tuoda apua voimien palauttamiseen arjessa, Hanna summaa.
– Keho on todella fiksu ja se pyrkii kohti terveyttä, kun annamme sille työkaluja siihen. Asiakkaitani kehotan aina itsemyötätuntoiseen suhtautumiseen sairautta kohtaan eli sen sijaan, että sättisi kuinka oma keho on huono ja kelvoton, voisikin iloita kuinka nyt pääsen hoivaamaan sitä ja itseäni, Hanna pohtii.
Kun puhutaan ihmisen omasta terveydestä, liittyy ulkopuolisiin tahoihin aina myös ennakkoluuloja. Hanna selventää, ettei vastaanotolla olla viemässä kenenkään elämää vaan päinvastoin mietitään mitä voisi fiksata toimivampaan suuntaan ravinnon avulla. Parhainta työssä on, kun asiakas ottaa yhteyttä ja kertoo, miten paljon on saanut apua vastaanotolta.
– Minä en syö kenenkään suulla vaan olen se rinnalla kulkija ja vinkkien antaja. Ihminen itse tekee työn ja kun näkee, miten hän on siinä onnistunut, sulattaa se sydämen.
Hanna on kirjoittanut kaksi tietokirjaa aiheesta ja halu auttaa mahdollisimman monia ihmisiä hyvinvoinnin saralla jatkuu, sillä hänen mielestä moni ihminen kärsii turhaan.
– Unelmani on rohkaista muitakin ihmisiä unelmiaan kohti. Oli diagnoosi mikä tahansa, olemme niin paljon sitä enemmän.
Kuka?
- Hanna Huttunen
- 50 vuotta
- Diplomiravintoterapeutti, tietokirjailija
- Kotoisin Etelä-Karjalasta
- Elämänohje: Aina kannattaa juhlia, jos on pienikin aihe
Loading ...
