Vuoden päätteeksi tarkastelin kiinnostuneena oman autoni mittarilukemaa. Vuonna 2023 olin ajanut lähes 50 000 kilometriä. Takana oli tuhansia ajotunteja tutuissa ja välillä hieman tuntemattomissakin paikoissa. Olin kuluttanut satoja litroja kuplavettä ja nauttinut kymmeniä kiloja kolmioleipiä tuossa samassa maagisessa istuimessa.
Kertaakaan en ollut vuoden aikana poistunut Andalusian alueelta. Málagan provinssin teitä ja ilmastoa olin kuluttanut runsaasti. Uskon, että omaa hiilijalanjälkeäni verottaja on kuitenkin kompensoinut todella taitavasti.
Vaikka ”Moottoritie on kuuma” ja ”Bensaa suonissaan” -fiiliksen pohjalta tuhannet kilometrit olivat taittuneet välillä rivakastikin, olin nykyään nöyrä peltipoliisien edessä. ”Turhaan, aivan turhaan” olin maksanut voitetuista minuuteista. Nopeusrajoitin LIM on nyt uusi, paras ajokaverini.
Espanjalaiset ovat aina rakastaneet Seat-autojaan ja vahvoja moottoreita. Espanja on Euroopan toiseksi suurin autonvalmistaja. Lähes 50 miljoonaisella kansalla on 30 miljoonaa autoa. Nyt espanjalaiset ovat ottaneet romanialaisalkuperäisen Dacia Sanderon omaksi ykkössuosikikseen. Se on aika outoa.
Espanjan tieverkosto on Euroopan huippua, ainakin Andalusian osalta. Massiivisten moottoriteiden kautta siirtyminen kaupungista toiseen onnistuu käden käänteessä. Myös maakuntien miehet ovat osanneet hyödyntää muun muassa EU:n Leader-rahoitusta, josta on syntynyt vanhoista aasiteistä kauniita kulttuurihistoriallisia maisemareittejä.
Olen oppinut rakastamaan ajamista. Se on minulle työtä ja vapaa-aikaa. Autossani hallitsen omaa maailmaani ja päätän itse, minne olen menossa. Ohikiitävät vuoristot, kiemurtelevat merenrannat sekä täyteen pakatut kaupungit hivelevät makuhermojani.
Muistan jo lapsena unelmoineeni vauhdista, kiitävistä teistä ja avonaisista ikkunoista tulevasta lämpimästä ilmavirrasta. Nyt se on todellisuutta, ja nautin siitä!