Nyt Martti Syrjä valmistautuu keikalle Fuengirolan Sohailin linnaan – paikkaan, jossa hän ei ole vielä koskaan käynyt, vaikka on viettänyt alueella vuosia.
– Sitä ne kansankoulun opettajatkin sanoi, että linnaan sinä vielä päädyt, Martti Syrjä virnistää.
Linnakeikka, johon opettajatkin vihjasivat
Syyskuussa tuo ennustus toteutuu ainakin symbolisessa mielessä, kun Eppu Normaali nousee Sohailin linnan lavalle Fuengirolassa. Tapahtuma on monella tapaa poikkeuksellinen – keikkapaikka on historiallinen, sää todennäköisesti täydellinen, ja bändi itse juuri sopivassa soittovireessä oltuaan kesän ajan tien päällä.
– En ole koskaan käynyt sisällä linnassa, vaikka olenkin viettänyt täällä Espanjan Aurinkorannikolla talvia jo useamman vuoden. Ei siinä käymisessä olisi ollut mitään vaikeaa, mutta en ole vaan saanut aikaiseksi, Syrjä tunnustaa.
Linnakeikka kuitenkin korjaa tilanteen. Kun kamat roudataan sisään ja äänenpaine kasvaa kiviseinien sisällä, Martti näkee viimein myös tämän osan historiallista Fuengirolaa. Lavalta käsin, tosin.
Liput Eppujen syyskuun 19. päivä keikalle saa täältä: https://marenostrumfuengirola.com/
Pakomatka loskasta
Syrjä ei jäänyt Espanjaan sattumalta. Halutessaan pois suomalaisen talven pimeydestä ja loskasta, hän alkoi yli kymmenen vuotta sitten pohtia elämän rytmin muuttamista. Aluksi vaihtoehtona oli Kreikka, mutta säät eivät olleet aivan kohdillaan sielläkään.
Sitten tuli vuosi 2016 ja Fugefestin keikka. Se sysäsi ajatuksen uudelleen liikkeelle.
– Me tiedettiin, että seuraava vuosi olisi vielä täynnä keikkoja, mutta sen jälkeen ajateltiin pitää ainakin vuoden tauko. Silloin tuli ajatus; helvetti vieköön, mä haluan olla talvet mieluummin täällä, kuin Pirkanmaan räntäsateessa, Syrjä kertoo.
Haaveesta tuli totta. Hän hankki talon Aurinkorannikolta ja siirtyi elämään vuorottelurytmillä: kesät Suomessa keikoilla, talven pimeät kuukaudet Espanjan auringossa, valossa ja lämmössä.
– Se oli aika nopea päätös lopulta. Ei enää räntää, ei enää loskaa. En kadu hetkeäkään.
Kotihiiri tykkää ruoanlaitosta
Elämä Espanjassa ei Martti Syrjän kohdalla tarkoita aurinkorasvaa ja mojitoja rantatuolissa.
– En käy rannalla, enkä juuri ulkona syömässä. Tykkään olla kotona. Teen ruokaa itse, se on mulle iso nautinto, hän sanoo.
Espanjan ruokakulttuuri ja erityisesti tuoreet raaka-aineet ovat tehneet vaikutuksen. Vaikka Syrjä ei ole vielä innostunut opettelemaan perinteisiä paikallisherkkuja, kuten paellaa tai gazpachoa, kokkaaminen on tärkeä osa arkea.
– Sain joululahjaksi espanjalaisen keittokirjan, siitä täytyy varmaan kokeilla jotain. Mutta enimmäkseen teen vanhoja suosikkeja ja improvisoin. Raaka-aineet täällä on ihan toista luokkaa kuin Suomessa.
Eikä Martti koe tylsistyvänsä hiljaisessa arjessa. Päinvastoin. Hänellä on selkeä tavoite:
– Haluaisin ehtiä lukea enemmän. Ottaa kirjan käteen ja olla vaan, ilman kiirettä. Se on ehkä se suurin luksus.
Moottoripyöräilyn vapautta ja kalenterin kaoottisuutta
Rauhallinen elo ei tarkoita täysin vetäytynyttä erakkoelämää. Tuttuja tulee ja menee, talossa on aina jotain pientä laittoa, kauppareissut rytmittävät päiviä.
– En ole kovin hyvä organisoimaan arkea. Kaupassa tulee käytyä vähän väliä, eikä mitään oikein saa sovittua yhdelle päivälle, Syrjä nauraa.
Välillä Martti hyppää myös moottoripyörän selkään – usein yhdessä ystävänsä Kari Tiaisen kanssa.
– On mulla täällä pyörä. Sellainen matkamoottoripyörä. Sillä on tullut kurvailtua pitkin rannikkoa, se on hyvä tapa nollata päätä.
Takana viisi vuosikymmentä – edessä linnoja ja festareita
Kun Eppu Normaali nousee Sohailin lavalle syyskuussa, takana on jo 50 vuotta bändihistoriaa. Juhlavuotta vietetään vuonna 2026, mutta Martti on vielä vaitonainen suunnitelmista.
– Eihän sitä vielä paljasteta. Jotain on tulossa, mutta kyllä sen aika vielä on.
Viisikymmentä vuotta bändissä on pitkä aika. Martti Syrjä myöntää, että harva asia ylipäänsä kestää niin pitkään.
– Se kattaa koko elämän. Toki lapsuutta ja nuoruutta oli ennen bändiä, mutta jo koulupoikana soitettiin. Eppu Normaalin nimi tuli mukaan 1976, mutta meillä oli omat bändiviritelmät jo 70-luvun alussa.
Yksi merkittävimmistä hetkitä bändihistoriassa oli, kun Poko Recordsin Epe Helenius päätti ottaa yhtyeen talliinsa.
– Se oli sykähdyttävä hetki. Silloin mulle tuli visio: tästä tulee jotain. Ja kerrankin se piti paikkansa.
Studioista Saimaalle – legendat syntyvät sattumista
Syrjä muistelee lämmöllä myös studiopäiviä ja erityisesti ensimmäistä levyä. Microvox-studio Lahdessa ei ollut huippuluokkaa, mutta innostus oli sitäkin suurempi.
– Mä muistan vieläkin, kun istuin Epen auton takapenkillä ja kiitin häntä mahdollisuudesta. Se oli iso juttu.
Bändin uralle on mahtunut myös muita legendaarisia hetkiä, kuten Saimaa-risteilyt yhdessä Juice Leskisen, Popedan, Hassisen Koneen ja monien muiden kanssa.
– Se oli Leskisen idea. Ihan älyvapaa juttu, mutta juuri siksi siihen lähettiin mukaan. Taloudellisesti katastrofi, mutta kokemuksena huikea.
Myös sinfoniaorkesterin kanssa toteutettu 40-vuotisjuhlakonsertti Ratinan stadionilla on jäänyt pysyvästi muistiin.
– Se oli teknisesti valtava ponnistus. Tuhat asiaa ois voinut mennä pieleen – ykskään ei mennyt. Kaikki toimi täydellisesti.
”Jokaisen bändin elinkaari on rajallinen”
Vaikka keikkailu jatkuu, on tahti hiljentynyt.
– Ennen tehtiin jopa yli 150 keikkaa vuodessa. Eihän semmoista kukaan kauaa kestä. Nykyään tehdään ehkä 30–50 per vuosi, nyt ensi kesänä vaan reilu kymmenen.
Syrjän mukaan tarkoituksena on ”niukkuuden annostelu”. Ikää on tullut, ja bändin elinkaari ei ole loputon.
– Se on ihan fakta, että jokaisella bändillä on tietty määrä keikkoja uransa aikana. Kukaan ei tiedä, montako se on, mutta jokaisen jälkeen se on yksi vähemmän.
Silti palo musiikkiin ei ole sammunut. Reissut tehdään mieluiten bussilla – tai moottoripyörällä, kun sää sallii. Lavalle nousu on yhä nautinto.
Ja seuraavat 50 vuotta?
Eppu Normaalilla ei ole viisivuotissuunnitelmaa – eikä koskaan ole ollut.
– Me mennään fiiliksen mukaan. Vuosi kerrallaan. Katsotaan mitä tulee eteen.
Martti Syrjä ei kirjoita pöytälaatikkoon, eikä tee musiikkia jatkuvasti. Hän tarvitsee projektin ympärilleen, aikataulun ja tavoitteen.
– Aina kun aletaan tehdä levyä, pitää opetella tekstien kirjoittaminen uudestaan. Välillä ehtii jo unohtaa miten se tehtiin.
Mutta kun tahti ja vire löytyvät, syntyy taas jotain uutta. Ehkä se on juuri se, mikä on pitänyt Eppu Normaalin hengissä ja relevanttina jo viiden vuosikymmenen ajan – ja vielä syyskuussa 2025, kun aurinko laskee Sohailin linnan muurien taa ja Martti Syrjä nousee lavalle. Ensimmäistä kertaa. Ja todennäköisesti viimeistä kertaa, mutta sitä ei kukaan tiedä. Vielä.
Kuuntele Lauantaina 19.4. Eppu Normaali Special FugeFM radioasemalta klo 13 (klo 14 Suomen aikaa). Haastattelussa Martti Syrjä, Juha Torvinen ja Eppujen keikkapromoottori Riki Huhtala. Ja tottakai runsaasti Eppu Normaali musiikkia.
Loading ...
