Jyväskylästä lähtöisin oleva Tapani Erling, 79, on tunnettu kansantaloustieteilijä. Hän toimi Tullihallituksen pääjohtajana vuosina 1998-2012 ja Maailman tullijärjestön puheenjohtajana 2006-09.
Eläkkeelle hän jäi vuonna 2012, mutta kirjoitti vielä vuonna 2015 tullin roolista yhteiskunnassa tietokirjan, jossa kuvataan esimerkiksi Venäjän tullin toimintatapoja.
– Tein myös konsulttihommia Afrikassa jonkin aikaa, kunnes asetuimme tänne Aurinkorannikolle, Erling kertoo.
– Asuimme ensin talvet vuokralla Fuengirolan seudulla, mutta ostimme sitten Mijasista oman talvikodin. Aika kuluu mukavasti tennistä ja golfia pelaten. Tykkäämme myös kierrellä Espanjan historiallisia nähtävyyksiä, joita tässä ympäristössä riittää.
”Aika kuluu tennistä ja golfia pelaten”Tapani Erling
Tapani nauraa, että yllättävän paljon golfkentillä tulee myös vanhoja työkavereita vastaan.
– Kesät kuluvat sitten Espoossa.
Ensi syksynä Tapani täyttää täydet 80 vuotta ja silloin on kenties ”jonkinmoiset kekkerit luvassa” Aurinkorannikolla. Perheen poika asuu ja työskentelee Yhdysvaltojen Piilaaksossa tekoälyn parissa.
Kuluttajat kärsivät
Pitkän linjan tullipomona Erling on seurannut silmä kovana viimeaikaisia maailman tapahtumia, eritoten Yhdysvaltojen uuden presidentin Donald Trumpin tuontitullipäätöksiä.
Trump on jo muun muassa määrännyt Yhdysvaltoihin tuotavalle teräkselle ja alumiinille 25 prosentin tuontitullit, joiden on määrä astua voimaan 12. maaliskuuta. Tätä aiemmin presidentti ehti määrätä 25 prosentin tuontitullit Yhdysvaltain rajanaapureille Kanadalle ja Meksikolle, mutta keskeytti niiden toimeenpanon kuukaudeksi.
Trump määräsi tuontitulleja myös Kiinalle, mutta ei ole perunut tai keskeyttänyt niitä. Kiina asetti puolestaan vastatulleja muun muassa Yhdysvalloista tuotavalle nesteytetylle maakaasulle ja hiilelle.
Kanada, Meksiko ja Kiina ovat valtioita, joilla on suuri kauppataseen ylijäämä Yhdysvaltojen kanssa. Asiantuntijat ovat toistuvasti varoittaneet, että kustannukset Trumpin suosimista tuontitulleista lankeavat lopulta yhdysvaltalaiskuluttajien niskaan.
Samaa sanoo Tapani Erling.
– Trump näkee kaupan alijäämät todistuksena siitä, että tuojamaat ovat saaneet perusteetonta etua Amerikan kustannuksella. Ja tähän haetaan nyt kompensaatiota korotettujen tullien avulla. Huomiotta jätetään se, että amerikkalaiset kuluttajat ja teolliset valmistajat ovat hyötyneet ostamalla kilpailukykyisiä ja laadukkaita valmiita ja välituotteita.
”Putin ei anna periksi”
Erling sanoo, että Trumpin tullikorotukset aiheuttavat painetta korkojen nostoon tai lykkäävät korkojen alentamista. Tätä kautta talouskasvu jää helposti pienemmäksi kuin muuten olisi jäänyt.
– Suurin riski tullikorotuksista seuraa kuitenkin siitä, jos ja kun muut maat ryhtyvät vastatoimiin, Tapani toteaa.
– Kauppasota on totta jo nyt. Tällaiset kaupan esteet johtavat siihen, että maailmankaupan volyymi sakkaa, josta seuraa taantumaa ja lamaa maailmanlaajuisesti. Mahdollista on, että tulemme näkemään yhtä syvän laman kuin vuonna 2008, vaikkakin eri syistä. Nyt ongelmana on murtumassa oleva taloudellinen ja poliittinen maailmanjärjestys, kun edellisellä kerralla kyse oli finanssikriisistä. Tässä skenaariossa ei ole voittajia, ei edes Yhdysvalloissa.
Vaikka Erling maalaa synkkää kuvaa, hän sanoo, että Trumpin tempoileva politiikka voi toki muuttua. Ja rauha Ukrainassa voi myös sekoittaa kuvioita ja osaltaan rauhoittaa markkinoita.
– Tosin en usko, että (Venäjän presidentti) Vladimir Putin antaa periksi ennen kuin koko Ukraina tulee olemaan Venäjän kontrollissa. Näin arvioin, Erling sanoo.
– Näiden rauhan- tai tulitaukoneuvottelujen tavoitteet ovat tarkoituksella mahdottomia saavuttaa. Putin vain odottaa, että saa rintamalla läpimurron. Surullista on, että Eurooppa ei sitä pysty estämään.
”Trump pienentää Amerikkaa”
Tapani Erling sanoo suoraan, että EU:n merkitys on lähes nollautunut, kauppapolitiikkaa lukuunottamatta.
– Järjestönä sillä on pyyhitty pöytää niin Yhdysvaltojen kuin Venäjänkin toimesta. EU:n instituutionaaliset puitteet ja yksimielisyysvaatimus ovat liian rajoittavia, unionissa pitäisi pystyä hyväksymään enemmistöpäätöksiä. Nyt eurooppalaiset maat joutuvat hakemaan toisenlaisen toimintatavan: yksittäiset maat keräävät koalition, jossa mennään niin EU-rakenteiden kuin NATO:n ulkopuolelle.
”Kiina katselee sivusta…”
Erlingin mukaan Kiina on se suurvalta, jolla on eniten voitettavaa kansainvälisen politiikan myllerryksessä.
– Se voi katsoa pitkälti sivusta, kun Eurooppa ja Venäjä hukkaavat voimavarojaan järjettömässä sodassa. Trumpin eristäytymispolitiikka puolestaan avaa Kiinalle rajoittamattoman vaikutusvallan kasvattamisen globaalin etelän maissa.
– USA:n mahti maailmassa on perustunut vahvoihin liittolaisuhteisin. Mielestäni Trumpin politiikka on lyhytnäköistä ja Amerikkaa pienentävää eli täysi vastakohta hänen sloganilleen.
Erling on yhä myös suosittu puhuja. Hän esitelmöi viime viikolla Fuengirolassa La Navessa järjestetyssä Aurinkorannikon Sosiaalidemokraattien keskustelutilaisuudessa juurikin USA:n tulleista, taloudesta ja geopilitiikasta. Kunta- ja hyvinvointivaalien asetelmia oli luotaamassa puolestaan entinen pitkäaikainen kansanedustaja ja nykyinen Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen valtuuston puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen.
Erling sanoo nauttivansa emerituksen asemastaan.
– Olen saanut matkustella ja elää monessa paikassa. Puhun englantia, ruotsia ja ranskaa ja espanjaakin olen yrittänyt opetella, mutta ei se oikein enää tartu, Tapani nauraa.
– Nyt elämä on hyvin näin. Talvet Mijasin lämmössä, kesät Suomessa. Pidempiä reissuja ei enää huvita tehdä.
Loading ...
