Suomessa järjestetään ensi viikonloppuna aluevaalit. Suomalaisista äänestäjistä aivan liian monet eivät ymmärrä, mistä itse asiassa on kyse.
Omiaan asiaa ovat hämmentämässä puolueet, joiden vaalisloganit ja poliitikkojen puheet ovat niin ympäripyöreitä, ettei niistä saa tolkkua tai sitten ne johtavat suorastaan harhaan. Vedotaan äänestäjiin asioilla, joilla ei ole mitään tekemistä viikonlopun vaalien kanssa.
Kovin vaikeaa ei sen selvittäminen ole, mistä asioista tulevat aluevaltuutetut päättävät. Aluevaaleissa päätetään siitä, miten 20 miljardin euron rahapottia käytetään seuraaviin asioihin:
kouluterveydenhuolto, neuvolapalvelut, mielenterveydenhoito, vanhuushoiva, sosiaalipalvelut, palo- ja pelastustoimi sekä erikoissairaanhoidon järjestelyt. Nämä tiedot löytyvät helposti valtioneuvoston sivuilta.
Tuo 20 miljardia euroa on summa, joka tulee valtiolta ainakin toistaiseksi, eikä sitä saa ylittää. Hyvinvointialueet, joiden asioista valitut valtuutetut päättävät, eivät saa velkaantua. Raameissa pitää pysyä eurolleen.
Jokainen puolue on tähän asti vastannut kysyttäessä, että jokaisessa kunnassa terveyspalvelut säilyvät ja jos he pääsevät valtaan, palvelut paranevat ja kaikille riittää hoivaa ja mieluummin vielä mahdollisimman läheltä.
Näin ei tule käymään. Raha ei riitä, siksi poliitikkojen ja puolueiden pitää antaa ympäripyöreitä vastauksia tai sitten hairahtua asioihin, jotka eivät mitenkään liity itse aluevaaleihin ja näissä valittujen valtuutettujen tehtäviin. Ikäviä asioiden esiin nostamista kartetaan vaalitappion pelossa.
Huvittavuuteen asti menevät perussuomalaiset. Joissain mainoksissa puhutaan siitä, miten liikennepolttoaineiden hinnankorottajat pitää äänestää ulos!
Siis mitä! Miten voi äänestää ulos väkeä, jota ei edes kyseisissä tehtävissä ole. Ne valitaan vasta viikonloppuna.
Polttoaineiden hinnat nousevat säännöstelyn ja poliittisten jännitteiden takia.
Ulos pitäisi siis äänestää jättimäisten öljy-yhtiöiden johto ja poliittiset johtajat, jotka epävakautta lietsovat. Taitaa olla liian kova vaatimus pienen Suomen aluevaaliäänestäjille.
Vasemmistopuolueet pitävät lähipalveluista kiinni, samoin keskusta. Vasemmisto puhuu myös hoitoalan palkkojen korottamisesta, jotta alalle saadaan riittävästi väkeä.
Kokoomus painottaa ”tervettä järkeä” hyvinvointipalveluiden järjestämisessä. Sloganista on vaikea saada kiinni. Jos nyt arvata pitää, niin järki talouspuolella tarkoittaa lähinnä sitä, että on valittava hoivan tason ja likeisyyden välillä. Näin niukat varat saataisiin paremmin riittämään.
Vihreät kulkevat omissa sfääreissään ja ehdottelevat kymmeniä menonlisäyksiä. Hintalappu on miljardeja. Raha tulee puolueen mukaan takaisin parempana terveytenä, vähentyneinä sairaslomapäivinä jne.
Totuus on se, että Suomi ikääntyy ja terveys- sekä hoivamenot kasvavat. Jos uusille valtuustopaikoille saadaan osaavat ihmiset, voidaan korkeintaan hillitä kulujen nousua.
Nykytilanteessa on vaikeaa päästä kiinni konkretiaan. Sen jälkeen, kun valtuutetut on valittu, tulee nopeasti eteen se, mikä terveysasema lopetetaan, siirretään pyörille tai mikä on paloaseman paikka ja miten erikoissairaanhoito järjestetään.
Yleisesti on arvioitu, että äänestysaktiivisuus jää heikoksi. Siitä on syytetty myös mediaa, joka muistuttele toistuvasti matalaksi jäävästä äänestysinnosta.
Media kertoo sen, mikä on todennäköistä ja missä mennään. Poliitikkojen tehtävä on tuoda esiin konkretiaa ja kiinnostuttaa ihmiset alueiden todellisiin haasteisiin.
Hyvä olisi aloittaa vaikkapa siitä, mihin rahat riittävät ja mihin eivät.
Pauli Uusi-Kilponen
Kirjoittaja on yli 40 vuotta median palveluksessa ollut lehdistöneuvos.
Loading ...
