Vaatii paljon puhua tästä – ja silti mietin, että miksi se vaatii miettimistä.
Monesti tuntuu, että olen itsekäs tai en ajattele muita ihmisiä, kun mietin, miltä minusta itsestäni tuntuu.
Se on varmasti meissä monessa ihmisessä olemassa oleva piirre, mikä välillä tulee ja hyppää esiin.
Olen oppinut sanomaan ei moneenkin asiaan, ja sitä tässä pohdin, että miksi en ole tehnyt sitä aikaisemmin.
Mietin ennen varmaan alitajunnassa, että pystyn kaikkeen ja voin auttaa kaikkia, jotka ovat avun tarpeessa tai eivät ole. Miksi? Olette varmasti kaikki huomanneet, että siitä ei välttämättä ole mitään apua vaikka seisoisit päälläsi ja tekisit mitä vaan.
Nyt olen todella tyytyväinen siihen, että yritän olla kuluttamatta pientä päätäni muuhun kuin oman elämän asioihin. Minusta meidän jokaisen pitäisi välillä istua alas ja olla itsekkäitä, on asia mikä tahansa – ja mikä siinä tilanteessa sinusta tuntuu hyvältä.
Ei minun tarvitse tehdä yhtään enempää, jos tämä elämä minulle riittää
En tietenkään tarkoita, että unohtaisit lähimmäisesi tai olisit riidoissa ihmisten kanssa tai mikä se sitten silloinkin on. Mutta olen itse huomannut, että ei minun tarvitse tehdä yhtään enempää, jos tämä elämä minulle riittää. Ja en halua tehdä enää mitään, mikä kuormittaa ajatuksiani. Eihän kukaan tiedä, mitä sinun pään sisällä kuitenkaan tapahtuu.
Eli olkaa itsellenne tärkeitä ja arvostakaa sitä, mitä olette. Sen pitäisi riittää.
Loading ...
