-Lapsena vietin aurinkoiset kesäpäivät aina sisällä. Olin kaveripiirin ainoa valkonaama, kaikki muut olivat nätisti ruskettuneita. Syksyn sateiden tullessa äitini ei saanut minua millään sisään, Lukkari nauraa.
Edelleen sateinen ja myrskyinen sää on Sannalle se mieluisin keli.
-Onhan toki tyyni ja aurinkoinen sää paljon käytännöllisempää. Täällä Aurinkorannikolla elämää vietetään paljon ulkona, se ei myrskyisässä sateessa ole kaikkein miellyttävintä.
Konnevesi–Lahti–Fuengirola
Lukkari on kotoisin Savon ja Keski-Suomen rajamailta Konnevedeltä. Elämän kulku vei hänet etelämpään Päijät-Hämeeseen alle kymmenvuotiaana.
-Vanhempieni erottua muutimme äidin kanssa Lahteen. Itseäni vanhemmat siskoni Pirkko ja Suvi asuivat jo siellä. Pirkko oli hankkinut talon, johon me kaikki mahduimme asumaan. Siitä tulikin todellinen naisten talo, kolme aikuista naista ja yksi pikkutyttö. Vieläkin hymyilyttää muistella noita vuosia, niihin mahtui monenmoista vilskettä.
Lukkari kävi Lahdessa koulua ylioppilaaksi ja ehti opiskella vuoden verran Felmanin hotelli- ja ravintola-alan koulussa. Vuonna 1995 oli jälleen aikaa muuttaa etelämmäksi. Tällä kertaa kilometrejä oli moninkertaisesti edelliseen muuttoon verrattuna. Kohteena oli nyt Espanjan Aurinkorannikko ja Fuengirola.
-Päätös lähteä Espanjaan mieheni kanssa syntyi aika nopeasti. Suvi oli avannut täällä PAR1 -nimisen ravintolan ja hän tarvitsi sen pyörittämiseen apua. Se sopi elämäntilanteeseemme hyvin. Silloin ei tainnut kyllä olla mielessä, että Espanjaan muuttamisesta tulisi pysyvä ratkaisu.
Espanjaan tultuaan Lukkari oli monessa eri työpaikassa. Hän oli kahvila Kardemumman siivoajana, ravintola Caza Azulin tarjoilijana ja monissa muissa paikoissa. Pisin työsuhde oli silmälasiliike Optica Avenidassa.
Erilainen aikakäsitys
-Optica Avenidan vaihe oli tärkeä. Siellä ei puhuttu muuta kuin espanjaa, joten kieli tuli opittua ihan käytännön kautta. Se on ollut tärkeä apu elämän järjestymiseen Aurinkorannikolla, ystäväpiiriin on kertynyt myös espanjalaisia ihmisiä.
Lukkari pitää espanjalaisten tavasta osata rentoutua silloin kun on sen aika. Samoin hän pitää tavasta aloittaa keskustelut kyselemällä perheen ja läheisten kuulumiset.
-Meidän suomalaistenkin kannattaa muistaa, että keskustelu espanjalaisen kanssa etenee paljon jouhevammin, kun ensin on käyty lyhyesti läpi perheen viimeisimmät tapahtumat.
-Aikakäsitys meillä suomalaisilla ja espanjalaisilla on erilainen. Espanjalaisille tietynlainen päivärytmi on tärkeä. Esimerkiksi ateriat nautitaan melko tarkasti tiettyyn aikaan. Toisaalta taas sellainen meidän suomalaisten omaksuma minuuttiaikataulu on espanjalaisille vieras asia.
Lukkari jäi työelämästä sivuun pitkäksi aikaa vuonna 2000. Silloin syntyi perheen tytär Aino. Kotiäidin vuosia kesti lähes kymmenen vuotta. Työn äärelle Lukkari palasi pikkuhiljaa toimien siskonsa Suvin apuna kiinteistövälityshommissa.
Intohimosta SanDeli
-Ruoanlaitto on aina ollut suuri intohimoni. Unelma omasta kahvilasta oli elänyt mielessäni pitkään. Kun ikää tuli täyteen neljäkymmentä ryhdyin tosissani miettimään, miten voisin unelmani toteuttaa.
Noista mietinnöistä syntyi vuonna 2013 SanDeli. Se oli kahvila ja ruokapaikka, joka oli sisustettu kauniisti. Lähes legendaarisen maineensa SanDeli sai kuitenkin sen tuotteista. SanDelin kakut, piirakat ja muut herkut ovat käsite Aurinkorannikon suomalaisyhteisön keskuudessa.
-Rakastin kahvilan pitämistä. Parasta olivat asiakkaat, monesta on tullut ystävä myös kahvilan ulkopuolella. SanDeli oli täysin oma luomukseni kaikella tapaa. Sain toteuttaa itseäni sisustamisessa, reseptiikassa, esillepanossa ja kaikessa mahdollisessa. Se oli ihanaa.
Kahvilan pyörittäminen yksin ja päälle lukuisat cateringkeikat vaativat kuitenkin vuosien myötä veronsa. Muutama vuosi sitten Lukkari alkoi tuntea vahvaa työuupumusta.
-Halusin tehdä ja teinkin kaiken SanDelissä itse. Heräsin joka aamu neljältä laittamaan päivän ruokia ja pääsin kotiin joskus myöhään iltapäivällä. Eihän sellaista elämää kukaan kestä ikuisesti. Tunsin uupuvani ja samalla myös intohimo ruoanlaittoon alkoi hiipua.
Lukkari teki päätöksen SanDelin myymisestä syksyllä 2019. Kiinnostuneita ostajia ilmaantui, mutta sitten korona puuttui peliin.
-Tasan vuosi sitten alkoi Espanjassa lock down. SanDeli oli pakko sulkea ja sitä myötä hävisivät myös mahdolliset ostajat. Olin tehnyt päätökseni lopettaa, joten niitä ovia ei enää avata. Onneksi olin saanut yrityksen pyörimään niin, ettei velkaa ollut lainkaan, lopettaminen oli siinä mielin helppoa.
-Kaikin puolin SanDelistä jäi minulle positiiviset muistot, jotka varmaan vielä vuosien saatossa kultaantuvat lisää.
Uuden äärellä
Korona-aika on ollut hiljaista ja monelle henkisesti raskasta. Lukkari ei ole jäänyt murehtimaan SanDelin loppumista, vaan suunnannut katseen eteenpäin.
-Olen antanut itselleni aikaa. Olen pitänyt huolta fyysisestä kunnostani ja muutenkin keskittynyt omaan elämääni. Kun vielä avautui uusi työmahdollisuus, tunnen olevani siihen valmiimpi kuin koskaan.
Lukkari aloitti business & co-working center Smart Work Plaza Bolichesin community managerin tehtävässä maaliskuun alussa.
-En edes tiennyt mitä tittelini tarkoittaa, lupautuessani tehtävään. Perusteellisen perehdytyksen kautta olen päässyt hyvin sisälle työhön. Minä olen se henkilö, joka pitää ohjat käsissä juuri avatussa keskuksessa. Toimin jäsenten apuna kaikissa mahdollisissa asioissa ja pidän pannun kuumana koko päivän. Tervetuloa tutustumaan uudistettuihin tiloihin Centro Finlandiassa, meiltä löytyy työpiste päiväksi tai toimisto vuosiksi Lukkari valaisee uutta tehtäväänsä.
Kuka:
Sanna Lukkari
-Syntyisin Konnevedeltä
-Asunut Fuengirolassa vuodesta 1995
-Piti 7 vuotta SanDeli kahvilaa
-Smart Work Plaza Bolichesin community manager
-Intohimoinen sisustaja ja ruoanlaittaja
Antti Pekkarinen
Kuva: Katja Korhonen, Sanna Lukkarin albumi
Loading ...
