Virossa verkkopalvelut ovatkin käytännössä koko järjestelmän perusta.
Valtio, jossa avioerokin hoituu verkossa
Viro saavutti vuoden 2024 lopussa melko poikkeuksellisen rajapyykin. Viimeinenkin julkinen palvelu saatiin verkkoon, kun avioeron hakeminen digitalisoitiin. Sen jälkeen kaikki valtion palvelut ovat olleet käytettävissä sähköisesti ympäri vuorokauden.
Arjen kannalta olennaista on yksi digitaalinen henkilöllisyys, jolla virolainen tunnistautuu viranomaispalveluihin ja allekirjoittaa asiakirjoja. Myös verojen ilmoittaminen on viety pitkälle, sillä noin 99 prosenttia veroilmoituksista jätetään sähköisesti ja tavallinen ilmoitus hoituu parhaimmillaan muutamassa minuutissa.
Digitaalinen toimintamalli ei koske pelkkiä virastoja. Myös pankit, kaupat, viihdepalvelut ja luvanvarainen rahapelaaminen ovat Virossa vahvasti verkossa. Eesti online kasino kuuluu tarkasti säädeltyyn markkinaan, jossa rahapelien tarjoamiseen tarvitaan viranomaisen myöntämä lupa. Viranomainen myös estää sellaisten rahapelisivustojen käyttöä, joilla ei ole Virossa vaadittuja lupia.
Äänestäminen onnistuu vaikka Espanjasta
Yksi Viron näkyvimmistä digiratkaisuista on äänestys internetin välityksellä. Maa otti valtakunnallisen verkkoäänestämisen käyttöön jo vuonna 2005, jonka jälkeen äänen on voinut antaa ennakkoäänestyksen aikana internetin kautta myös ulkomailta käsin.
Aurinkorannikolta katsottuna ratkaisu on kiinnostava. Fuengirola.fi on aiemmin käsitellyt ulkosuomalaisten äänioikeutta ja sitä, kuinka paljon äänestäminen riippuu vaalityypistä ja henkilön kotikunnasta. Virossa fyysinen etäisyys kotimaahan ei samalla tavalla ratkaise sitä, pääseekö kansalainen äänestämään vai ei.
Yle on puolestaan käsitellyt Viron digiasioinnin eroja Suomeen. Yksi näkyvimmistä eroista maiden välillä on sähköisen henkilökortin asema. Virossa sama väline toimii sekä tunnistautumiseen että digitaaliseen allekirjoittamiseen, kun Suomessa tunnistautuminen perustuu hyvin vahvasti verkkopankkitunnuksiin.
Digivaltio houkuttelee myös ulkomaisia yrittäjiä
Viron digitalisaatio ei koske vain maan omia kansalaisia. Vuonna 2014 käynnistetty e-Residency mahdollistaa valtion myöntämän digitaalisen henkilöllisyyden myös ulkomaalaiselle. Sen avulla voi käyttää virolaisia sähköisiä yrityspalveluja ja perustaa Viroon yrityksen muuttamatta itse maahan.
Heinäkuussa 2026 e-residenttejä oli jo yli 142 000 ja heidän perustamiaan virolaisyrityksiä yli 43 000. Espanjan kansalaisia ohjelmassa oli yli 8 000 ja suomalaisia yli 7 000. E-residenssi ei kuitenkaan ole oleskelulupa tai kansalaisuus, eikä se takaa automaattisesti verotuksellista kotipaikkaa. Sen tarkoitus on käytännössä olla digitaalinen avain Viron yrityspalveluihin.
Data liikkuu, ei ihminen
Viron järjestelmän taustalla toimii X-Road-niminen tiedonsiirtoratkaisu. Sen avulla eri viranomaiset voivat vaihtaa tarvittavia tietoja turvallisesti keskenään, joten samoja tietoja ei tarvitse toimittaa yhä uudelleen eri palveluihin.
Juuri ulkomailla asuvalle järjestelmän hyödyt konkretisoituvat nopeasti. Espanjassa talvehtiva tai muualla työskentelevä virolainen voi hoitaa suuren osan kotimaansa asioista verkossa ilman, että niiden takia tarvitsee lähteä käymään Virossa.
Digimaa syntyi vuosikymmenten aikana
Nykyinen järjestelmä ei ilmestynyt yhdessä yössä. Digitaalinen henkilökortti ja sähköinen allekirjoitus otettiin käyttöön jo 2000-luvun alussa, internetäänestys seurasi vuonna 2005 ja vuoden 2007 laajat kyberhyökkäykset pakottivat maan panostamaan entistä enemmän tietoturvaan.
Vuoden 2007 hyökkäykset osuivat muun muassa viranomaisten, pankkien ja medioiden verkkopalveluihin. Kokemus vaikutti siihen, että kyberturvallisuudesta tuli Virolle myös osa kansallista osaamista. Tallinnassa toimii nykyään Naton kyberpuolustuksen osaamiskeskus. Digipalvelujen nopeuden rinnalla järjestelmien pitää siis kestää myös häiriöitä ja hyökkäyksiä.
Lopputulos on aika omalaatuinen yhdistelmä. Tallinnan vanhassakaupungissa huokuu keskiaika, mutta sen ympärillä toimii varsin digitalisoitunut valtio, jossa virastoasiointi on viety lähes kokonaan pois virastoista. Olisiko tässä Viron digiloikan suurin onnistuminen?
