Vuonna 2026 etärahapelaamisen vero putosi kuudesta prosentista 5,5 prosenttiin, ja suunta jatkuu alaspäin. Muutoksen tavoitteena on houkutella maahan lisää alan yrityksiä.
Veroprosentti laskee vuosi vuodelta
Virossa etärahapelaamisesta maksettiin vielä vuonna 2025 kuuden prosentin veroa panoksista saadusta tuotosta, josta voitot on vähennetty. Vuonna 2026 vastaava veroprosentti on 5,5.
Muutos ei lopu tähän. Viron parlamentin hyväksymän mallin mukaan veroa lasketaan puoli prosenttiyksikköä vuodessa, kunnes se saavuttaa neljän prosentin rajapyykin. Nykyisellä aikataululla tähän päästään vuonna 2029.
Ajatuksena ei siis ole puristaa jokaisesta toimijasta mahdollisimman suurta veroa. Viro pelaa tässä toisenlaista peliä ja laskee veroprosenttia siinä toivossa, että houkuttelevampi markkina tuo maahan enemmän yrityksiä ja lopulta myös enemmän verotuloja.
Virossa toimiva kasiino kuuluu maan rahapeliverotuksen piiriin, mutta pelkkä verojen maksaminen ei vielä avaa ovea markkinoille. Yrityksen on täytettävä Viron lupaehdot ennen kuin se voi tarjota pelejä maan asiakkaille. Veronalennuksella Viro ei siis ole purkamassa alan sääntelyä, vaan yrittää tehdä luvallisesta toimintaympäristöstä aiempaa houkuttelevamman.
Pienemmällä verolla tavoitellaan suurempaa pottia
Viron parlamentin valtiovarainvaliokunta perusteli muutosta kilpailukyvyllä. Kun etärahapelaamisen veroprosentti oli aiemmin viisi, luvan saaneiden rahapeliyhtiöiden määrä kasvoi seuraavana vuonna noin kymmenellä. Vuoden 2024 alussa vero nostettiin kuuteen prosenttiin, mutta yllättäen verotulot eivät kasvaneet merkittävästi.
Ennen suunnanmuutosta kehitys oli menossa päinvastaiseen suuntaan. Vero oli pitkään viisi prosenttia, nousi vuoden 2024 alussa kuuteen prosenttiin ja sen oli määrä nousta myöhemmin vielä seitsemään prosenttiin. Uudessa mallissa tämä linja käännettiin kokonaan.
Tavoite liittyy myös urheilun ja kulttuurin rahoitukseen. Lainsäätäjien mukaan alan kasvusta syntyvillä lisäverotuloilla halutaan kasvattaa molempien rahoitusta. Kyse on siis käytännössä kokeilusta, jossa pienempi prosentti pyritään korvaamaan suuremmalla määrällä luvallista liiketoimintaa.
Yritysten houkuttelu ulkomailta ei ole vain Viron kysymys. Sama ilmiö näkyy myös suomalaisyritysten kansainvälistymisessä Espanjaan, jossa suurempi markkina voi tarjota kasvulle aivan eri mittakaavan kuin kotimaa. Kohdemaan valintaan vaikuttaa markkinan koon lisäksi se, millaiset edellytykset maa tarjoaa yritystoiminnalle.
Vuoden alussa lakiin jäi erikoinen virhe
Kun ihmiset kirjoittavat lakeja, mukaan mahtuu joskus myös virheitä. Näin kävi Virossa vuoden 2026 alussa, kun verouudistusta jouduttiin korjaamaan jälkikäteen. Lakiin oli jäänyt pieni virhe, jonka vuoksi verkkokasinoiden verokohtelu jäi epäselväksi. Virhe herätti nopeasti keskustelua myös parlamentissa, sillä verotuloilla oli tarkoitus rahoittaa urheilua ja kulttuuria.
Virhe huomattiin nopeasti, ja parlamentti hyväksyi helmikuussa korjauksen. Maaliskuun alusta lähtien sekä verkossa järjestettäviin onnenpeleihin että taitopeleihin on sovellettu samaa 5,5 prosentin veroa.
Lupaa ei myöskään saa pelkällä hakemuksella. Etärahapelaamista tarjoavan yrityksen on esimerkiksi liitettävä valvontajärjestelmänsä Viron vero- ja tullihallituksen tietojärjestelmään. Järjestämisluvan hakemuksesta peritään 3 200 euron valtionmaksu, ja lupa voidaan myöntää enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.
Viro kilpailee kansainvälisistä yrityksistä
Rahapeliyhtiöt voivat valita toimintamaansa siinä missä monet muutkin kansainväliset yritykset. Siksi Viro yrittää tehdä omasta markkinastaan paikan, johon yrityksen kannattaa tulla ja jossa sen kannattaa myös pysyä.
Pelkkä yrityksen rekisteröinti tiettyyn maahan ei kuitenkaan ratkaise kaikkea. Suomen Verohallinto muistuttaa suomalaisen yrityksen toiminnasta ulkomailla, että verotukseen vaikuttavat esimerkiksi toimintamaa ja tapa, jolla yritystoimintaa ulkomailla harjoitetaan.
Viron rahapeliveron kohdalla laskelma on silti helppo ymmärtää. Maa tyytyy pienempään veroprosenttiin siinä toivossa, että yrityksiä tulee enemmän ja koko markkina kasvaa. Muutaman vuoden päästä nähdään, osuiko laskelma oikeaan vai jäikö veronalennuksesta lopulta vähemmän kolikoita valtion kirstun pohjalle.
