Suomalainen vanha kansanviisaus sanoo, että velka on veli otettaessa ja velipuoli maksettaessa.
Valtion näkövinkkelistä tuntuu nyt siltä, että veli on velkaa otettaessa ja kaksoisveli maksettaessa.
Suomen valtio näet tienaa ottamalla markkinoilta tuoretta velkaa. Tämä selittyy sillä, että Suomen valtion maksukykyyn luotetaan ja kun rahamarkkinoilla miljardit etsivät nyt turvasatamaa, niin Suomi katsotaan sellaiseksi.
Eli valtio saa lainaa negatiivisella korolla, eli mitä enemmän se lainaa, sen enemmän se tienaa.
Tätä iloa toki jatkuu vain niin kauan, kuin rahamarkkinoiden tilanne pysyy nykyisen kaltaisena ja Suomen valtiotalouteen luotetaan.
Tästä historiallisen ainutlaatuisesta tilanteesta ei juuri puhuta. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpokin paheksuu lähes jokaisessa julkisessa tilaisuudessa hallituksen vastuutonta taloudenhoitoa.
Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus ottaa ensi vuonna lisää lainaa kaksi miljardia euroa. Tästä summasta tienesti on miljoonia.
Edes hallitus ei uskalla puhua lainaamisen puolesta. Jos Rinne näin sanoisi, olisi se melkein poliittinen itsemurha.
Suomalaisten suuri enemmistö lähtee siitä, ettei pidä velkaantua enää yhtään lisää. Jokainen lisämiljardi velkarahaa luo kuvaa holtittomasta menosta.
Samalla muistetaan, että sitten kun korot nousevat… Jokainen koronnostoprosentti tietää miljardin lisäkulua. Tämä on aivan totta.
Tulevaisuuden iltahämäriin tuntuvat kuitenkin koronnostot venyvän.
Nyt on kulunut jo pitkälti toistakymmentä vuotta siitä, kun korkojen lasku alkoi. Yleisesti puhuttiin väliaikaisesta ilmiöstä. Aina alkuvuodesta muistutettiin, miten paine korkojen nostoon loppuvuodesta kasvaa.
Pankit tyrkyttivät kiinteitä korkoja ja korkosuojauksia. Ne menivätkin kohtalaisesti kaupaksi.
Tänä päivänä tilanne alkaa olla sama kuin sillä paimenpojalla, joka huuteli huvikseen, että susi tulee. Kukaan ei enää uskonut, kun susi tuli.
Nyt ekonomistit ovat jo ottamassa paimenpojan roolin. Yhä useampi asiantuntija sanoo, ettei merkittäviä koronnostoja ole lähiaikoina näkyvissä.
Vanha talousoppi siitä, miten kysyntä ja tarjonta vaikuttavat hintaan, pitää rahamarkkinoillakin kutinsa. Jos tarjottavaa on markkinoilla enemmän kuin tarvitsijoita, hinta laskee.
Maailmalla on yhä enemmän ihmisiä, joiden tulot ylittävät monisatakertaisesti oman investointi- ja kulutustarpeen. Ylimääräinen halutaan panna poikimaan.
Näiden poikimaan laittavien määrä ja varallisuus kasvavat kaiken aikaa. Vastaavasti niiden, joilla kulutus- ja investointitarvetta olisi, tulot kehittyvät heikosti ja epävarmasti etenkin länsimaissa.
Mikään globaalissa taloudessa ei tunnu toimivan kuten aikaisemmin. Aina ennen meitä on peloteltu inflaatiopeikolla. Nyt Euroopan keskuspakki pyrkii siihen, että inflaatio nousisi tavoiteltuun kahden prosentin rajaan.
Pelkona on, meillä ja muualla, deflaatiokierre eli hintojen yleinen aleneminen. Kun näin tapahtuu, miksi ostaa nyt, kun huomenna saman tuotteen saa halvemmalla. Tai kun se on ylihuomenna vielä halvempi.
Deflaatiokierre on pirullinen, mutta todellinen uhka.
Pauli Uusi-Kilponen
Kirjoittaja on 40 vuotta media-alalla toiminut lehdistöneuvos.
Loading ...
