Uimareiden kielikohu: pitäisikö Fuengirolan rannoilla olla kyltit suomeksi?

Keskustelu vieraskielisiä palvelevista kuulutuksista ja kylteistä on ryöpsähtänyt Suomessa ja ulottuu nyt Espanjaan saakka.

Jari Peltomäki
3 min lukuaika

Suomessa on heinäkuussa kohistu ja keskusteltu uimapaikkojen turvallisuudesta ja käytössäännöistä.

Kolmenkymmenen asteen helteet ovat hellineet pohjolan asukkaita päiväkausia, ja kansa on virrannut rannoille ja maauimaloihin vilvoittelemaan.

Samalla on koettu surullisia vaaratilanteita. Espoossa tapahtui viime viikolla (15.7.) saman päivän aikana kolme erillistä tilannetta, joissa lapsi joutui veden varaan kaupungin uimapaikoissa.

Lapset rannalle tuoneet aikuiset eivät olleet lasten lähettyvillä missään tilanteessa, vaan sivullisten esimerkillinen toiminta auttoi kaikissa tilanteissa. Mediatietojen mukaan kaksi lapsista oli maahanmuuttajataustaisia.

Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton mukaan maahanmuuttajien uimataito on monesti heikompaa muuhun väestöön verrattuna. Samanlaista viestiä on kantautunut halki Suomen: läheltä piti -tilanteet kohdistuvat valtaosin kulttuurisesti eri puolilta maailmaa tulleisiin ihmisiin.

Julkinen keskutelu on nostanut esiin erilaisia ratkaisuehdotuksia.

Uimaopetus- ja hengenpelastusliton mukaan monikielistä materiaalia ei ole riittävästi. Liitto hakee tähän rahoitusta ja tekee myös yhteistyötä Suomen monikulttuurillisen liikuntaliiton kanssa, jotta maahanmuuttajataustaiset ihmiset pääsevät uimaopettaja- ja uinninvalvojakursseille.

Arman Alizad: ”Mitä jos opettelis paikallisen kielen…”

Onpa julkisuudessa esitetty sitäkin, että kaupunkien rannoilla ja uimaloissa pitäisi olla kylttejä ja kuulutuksia kaikilla mahdollisilla kielillä, ei siis vain esimerkiksi suomeksi, ruotsiksi englanniksi, kuten yleisimmin on.

Iltalehti kysyi jutussaan suoraan, pitäisikö Suomen rannoilla arabiaksi tai somaliksi.

Uutisen perusteella pyyntöjä tällaiseen ei ole juuri ollenkaan kaupungeille tullut. Isoista kaupungeista vain Turku ”harkitsee nauhoitteita muillakin kielillä”.

Aihe on herättänyt kiivastakin keskustelua esimerkiksi X-viestipalvelussa.

Toimittaja Matti Eve vertaa tilannetta Espanjan Aurinkorannikkoon.

– Espanjassa asuu ja opiskelee noin 50t suomalaista, Eve kirjoittaa.

– Onko Aurinkorannikolla ja Katalonian uimarannoilla turvaohjeet myös suomen kielellä?

Tv:stä tuttu mediapersoona Arman Alizad taas ottaa asian kantaa ytimekkään sapekkaasti.

– Mulla on ihan villi idea. Mitä jos Suomeen tulevat ihmiset opettelis paikallisen kielen, Alizad esittää.

Toisessa päivityksessään Alizad kertoo, kuinka tärkeää on opetella kohdemaan kieli.

– Mä olin päättänyt jo ekana päivänä Suomessa, et jos mä aion pärjätä täällä, mun tarvii opetella kieli. Puoli vuotta ja osasin kommunikoida, kahden vuoden jälkeen aksenttikin oli hävinnyt. On typerää, että tällaisista asioista edes keskustellaan, tai niille annetaan palstatilaa.


Jaa tämä artikkeli