Tia Raunio: Elämää kahden järjestelmän välissä

"Pelkästään Espanjassa on 17 itsehallintoaluetta, joilla on laaja päätösvalta monissa sosiaali- ja terveyspalveluissa", Tia Raunio muistuttaa Fuengirola.fi:n kolumnissaan.

Fuengirola.fi
2 min lukuaika

Monelle ei ole selvää, että Suomen ja Espanjan sosiaaliturvajärjestelmät eroavat merkittävästi toisistaan, vaikka molemmat ovat EU-maita. Suomen sosiaaliturva on asumisperusteinen: jo asumalla Suomessa voi hakea esimerkiksi toimeentulotukea, lapsilisää, yleistä asumistukea tai opintotukea. Nämä etuudet kuitenkin päättyvät, kun muuttaa pysyvästi Espanjaan.

Espanjassa sosiaaliturva on pääosin työperusteinen. Espanjalaisella työsopimuksella voi olla oikeutettu tiettyihin etuuksiin, mutta monissa palveluissa on aikarajoja ja tarkkoja ehtoja. Esimerkiksi työeläke alkaa kertyä vasta 15 työvuoden jälkeen. Opintotukea, yleistä asumistukea tai kaikille maksettavaa lapsilisää ei ole.

Ikäihmisten palveluissa sovelletaan niin sanottua Ley de Dependencia -lakia, jonka perusteella palveluiden saaminen edellyttää vähintään viiden vuoden virallista asumista Espanjassa, joista kahden vuoden tulee olla yhtäjaksoisesti juuri ennen hakemuksen jättämistä. Hakuprosessi kestää usein noin kaksi vuotta samoin kuin Suomen kansaneläkettä vastaavan tuen hakeminen.

Lisäksi kuntakohtaiset erot ovat suuria. Esimerkiksi Fuengirolassa on oltava vuosi kirjoilla ennen kuin voi hakea tiettyjä avustuksia. Moni myös sekoittaa keskenään NIE-numeron, oleskeluoikeuden rekisteröinnin (residencia) ja kunnan asukkaaksi kirjautumisen – vaikka jokaisella on oma merkityksensä.

- Mainos -

Ymmärrettävästi suomalaiselle voi olla vaikea hahmottaa, että järjestelmät toimivat näin eri tavoin. Olemme tottuneet tietynlaiseen turvaverkkoon: lapsilisiin, laajoihin vanhuspalveluihin, kotiapuun ja julkisen terveydenhuollon tulkkaukseen. Espanjassa monet näistä asioista ovat enemmän perheen vastuulla, tulosidonnaisia tai rajatulle joukolle myönnettäviä.

Usein vedotaan EU-lainsäädäntöön, mutta on hyvä muistaa, että pelkästään Espanjassa on 17 itsehallintoaluetta, joilla on laaja päätösvalta monissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tämä näkyy konkreettisesti esimerkiksi siinä, että maassa on 17 erilaista rokotuskalenteria.

Tärkeää on, että ennen muuttoa tai viimeistään muuton jälkeen pysähdyttäisiin rauhassa ottamaan selvää paikallisista käytännöistä. Kun ymmärrämme järjestelmän reunaehdot, osaamme toimia sen mukaisesti ja vältymme turhilta pettymyksiltä, tilanteilta, joissa emme halua hyväksyä, että asiat todella ovat toisin kuin mihin olemme tottuneet.

Jaa tämä artikkeli
1 kommentti
  • Espanjassa on myös vanhuspalveluja ei välttämättä kuten Suomessa.Huonossa kunnossa oleva vanhus voi tilata vapailta markkinoilta itselleen hoitajan pohjalta 24vrk(interna) ts. hoitaja asuu samassa huoneistossa kuten vanhus,mutta eri huoneessa.Laki vaati hoitajalle yhden vapaapäivän. Eikä siihen tarvita tuhansia euroja/kuukausi.Suomessa tämän tyyppinen apu oli viimeksi joskus 50/60 lukujen taitteessa. Sen lisäksi ainakin Junta de Andalucía tarjoaa muutamia tunteja/kerta muutaman kerran viikossa hoitajan avuksi vanhukselle (mm. ruuan valmistaminen,henkilökohtainen puhtaanapito).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *