Alkukesästä Suomen golfväki sai luettavakseen uuden sankaritarinan alun. Oliver Lindell (26) selvitti tiensä karsintojen kautta The Open -turnaukseen, joka on perinteikkäin ja monella tapaa arvostetuin golfturnaus maailmassa. Tänä vuonna turnaus pelattiin Portrushin kentällä Pohjois-Irlannissa.
Sankaritarina ei päättynyt karsintavoittoon.
-En ole koskaan jännittänyt niin paljon kuin Portrushin kentän avauksessa. Vaikka väylä on kohtuullisen leveä, se näytti tosipaikassa todella kapealta, Lindell muistelee.
Oliver eli unelmaansa
Kun Openia oli pelattu ensimmäinen päivä, Oliver oli kohtuullisissa asemissa, kuitenkin lähellä cut -rajaa, eli tippumista kisan kahdelta viimeiseltä kierrokselta.

Kisan toinen päivä oli Oliverille ikimuistoinen. Peli kulki alusta saakka hyvin, heti alkuun tuli kaksi birdietä.
-Kun reiällä 12 upotin pitkän eagle putin, tiesin, että jatkokierroksille mennään. Siinä taisi tulla tehtyä melko vapautunut tuuletuskin.
Supersijoitus lähellä
Peli jatkui hienosti myös kolmantena päivänä, ja Oliver kolkutteli jo sijoitusta kymmenen parhaan joukkoon.
– Jo ennen kisaa ajattelin, että jos kaikki menee putkeen, top 10 sijoitus ei ole ollenkaan mahdotonta. Vika päivä ei sitten kulkenut enää ihan yhtä hyvin, joten oli tyytyminen sijaan 28.
Sija 28 saattaa kuulostaa vaatimattomalta, mutta sitä se ei suinkaan ole. Se on ensikertalaiselle upea suoritus, suomalaisista ainoastaan Mikko Ilonen on onnistunut yhden kerran paremmin.
oli hauska meininki, tavoitteena oli pestä vanhat ukot
-Täytyy oikeasti olla tyytyväinen suoritukseen. En ole koskaan nauttinut mistään niin paljon, kuin The Openissa pelaamisesta. Tuolla sijoituksella varmistin pelioikeuteni ensi vuoden kiertueelle, eli paineet loppukauden kisoissa ovat nyt huomattavasti pienemmät.
Rahaakin menestyminen The Openissa toi Oliverille ihan mukavasti. Oliver tienasi yhdestä kisasta reilut 100.000€, mikä on ylivoimaisesti suurin hänen palkintorahansa toistaiseksi. Tätä ennen suurin palkintopotti oli noin 28.000€. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että The Openin voittaja Scottie Scheffler tienasi ykkössijastaan noin kolme miljoonaa euroa. Eli Oliverilla riittää vielä niin pelillisiä, kuin taloudellisiakin tavoitteita.
Takkuinen tie
Aina golfammattilaisuus ei ole Oliverille ollut ruusuista. Ammattilaisuransa alussa nuori mies oli todellinen superlupaus, mutta jostain syystä homma ei mennyt kunnolla eteenpäin, hän jumittui vuosiksi Challenge tourille, eikä sielläkään menestystä tullut.

-Voin kertoa, että kun jossain Afrikan syrjäkolkassa pelit loppuivat kahteen päivään, tunne ei ollut erityisen juhlava. Jostain oli kaivettava rahat, että pääsi edes lentämään kotiin lepäämään. Rahaa ei yksinkertaisesti tullut mistään, monta vuotta pelasin taloudellisesti tappiollista golfia. Isäni toimi sekä henkisenä että taloudellisena tukenani koko tuon ajan, olen ikuisesti hänelle siitä kiitollinen.
Noina vuosina Oliverilla kävin useammin kuin kerran mielessä heittää golfmailat mereen ja jatkaa elämää helpommalla tiellä. Onneksi nuori mies jaksoi läpi pimeyden vuodet.
-Nyt on noin vuoden verran peli kulkenut niin, ettei isän ole tarvinnut lentolippuja ostaa, olen jopa pystynyt maksamaan vanhoja velkoja pois. Se on äärimmäisen helpottava tunne.
Golfkipinä Aurinkorannikolta
Oliver Lindellin intohimo urheiluun alkoi jo pikkupojasta. Jääkiekko oli aluksi hänen suurin intohimonsa.
-Isovanhemmillani oli asunto Calahondassa ja kävimme siellä aina syksyisin ja keväisin. Koska Aurinkorannikolla ei voinut pelata lätkää ja jotain oli urheiltava, menin kokeilemaan golfia La Siestan pikkukentälle Calahondassa. Siitä se kipinä syttyi ja aika pian lätkä väistyi golfin tieltä.
Aurinkorannikolla 2010 -luvun alussa golfanneet suomalaiset muistavat hyvin reippaan ja sanavalmiin pikkupojan, joka halusi voittaa golfissa.
-Aika pian ryhdyin käymään esimerkiksi PAR1:n keskiviikkokisoissa. Niissä oli hauska meininki, tavoitteena oli pestä vanhat ukot, olin käytännössä ainoa nuori, joka noissa kisoissa pelasi.

Oliverin kilpaura alkoi siis Mijas Golfissa PAR1:n kisoissa.
-Joskus 14 vuotiaana tilanne oli jo sellainen, että lähinnä itseäni vastaan niissä kisasin, käytännössä aina voitin kisan scratch -tuloksen. Onneksi sain pelata kunnon pelimiesten, kuten Kari ”Hude” Huttusen, Tapani Saarentolan ja Alpo Pakarisen kanssa.
Golf vs. koulu
Golf vei nuorukaisen mukanaan ja harjoittelu alkoi muuttua tavoitteellisemmaksi. Vahva tuki harjoittelulle tuli kotoa ja jopa koulussakin ymmärrettiin, että nuori mies on harrastuksensa kanssa tosissaan.
-Minulla oli yläasteella yhteensä 1.300 poissaolotuntia. Se vastaa aika tarkasti yhtä kouluvuotta. Jotenkin etänä koulua kävin, kun olin Aurinkorannikolla treenaamassa. Yhden kevään olin lähes kokonaan rannikolla ja silloin Saarentolan Tapsa ohjasi ansiokkaasti harjoitteluani oman valmentajani ohjeiden mukaisesti.
Oliver sai koulun hoidettua loppuun ja vielä peruskoulun lisäksi hän opiskeli merkonomiksi.
-Hoidin opintojen viimeisen vuoden oppisopimuksella isäni valokuvausliikkeessä. Jos nyt ihan rehellisiä ollaan, tuona aikana opin enemmän golfia, kuin kaupallista alaa, mutta paperit kuitenkin sain, Lindell nauraa.
Pää kestää
Oliver Lindellin ura on nyt hyvässä nosteessa. Hän on osoittanut sitkeytensä Challenge tourin pimeillä poluilla, kärsivällisyys tuntuu riittävän pitkäjänteiseen työhön. Ja mikä tärkeintä, Oliver tuntuu olevan asioiden kanssa jalat maassa. Hänelle menestys ei tunnu nousevan päähän.
Se on ammattigolfarille ehdoton menestyksen edellytys. Jokainen DP World tourilla pelaava osaa lyödä hyvin palloa. Ratkaisevat tekijät ovat pään sisällä.
Jäämme odottamaan, josko saisimme Oliverista ensimmäisen suomalaisen golfin major -turnauksen voittajan. Silloin järjestetään isot juhlat Aurinkorannikolla.








