Vuoden 2020 katsotuimmaksi kotimaiseksi elokuvaksi nousseen Teräsleidit-komedian itsenäinen jatko-osa käynnistyy, kun Inkeri (Leena Uotila) vastaanotolla ollessaan kuulee lääkärin paljastavan nurkan takana hoitajalle, ettei elinaikaa tai toivoa enää ole.
Inkerin tytär Maija (Pirjo Lonka) haluaa väkisin ottaa tehtäväkseen äitinsä saattohoitamisen. Inkerillä on kuitenkin muita suunnitelmia, joista aivan viimeisenä tekonaan hän aikoo heittäytyä iäksi Jäämereen.
Inkeri pakenee palvelutalosta Railin (Seela Sella), Kertun (Sanna-Kaisa Palo) ja mukaan matkaan tarttuneen Matin (Eero Saarinen) kanssa. Ennen Jäämerta Inkeri heittäytyy vielä elämään: kipeisiin muistoihin, suuriin tunteisiin ja metsäreiveihin.
Molemmat Teräsleidit ohjannut ja käsikirjoittanut (yhdessä Karoliina Lindgren ja Aleksi Bardy) Pamela Tola kertoo, että tuntuu samaan aikaan sekä helpottavalta että haikealta, että elokuva on nyt poissa omista käsistä.
– Teräsleidit on mulle erityisen rakas, olen tehnyt matkaa leidien kanssa reilusti yli kymmenen vuotta. Mulle tämä koko teräsleidihomma on ollut aikamoinen prosessi, koska mä olen alun perin lähtenyt sen kautta käsittelemään omia pelkojani.
Tolan mukaan vanhuus ajatuksenakin oli hänelle jotenkin tosi hankala paikka:
– Mä ajattelin, että vanhuus on jotenkin sellainen asia, johon suuntaan mä en halua kulkea, koska mä en nähnyt siellä kuin kuihtumista tai kitumista ja yhteiskunnan ulkopuolella olemista.
Tolasta tuntui, ettei hänellä ollut vanhuuden todellisuudesta sellaisia kuvia, jotka olisivat antaneet hänelle toivoa.
– Tai että ne kuvat, jotka mulla oli vanhuudesta, etenkin vanhoista naisista ja vanhana naisena olemisesta, oli tosi rajallisia.
Tolan ajatukset vanhuudesta keskittyivät pääasiallisesti rapistumiseen, muistisairauksiin ja muihin iän mukana tuleviin vaivoihin.
– Mulla oli sellainen olo, että sitten kun pääsen tai joudun eläkkeelle, niin elämä oli vähän niinku siinä. Ja mua suoraan sanottuna ahdisti ja pelotti, että musta tulee jonain päivänä vanha.
Kuluneet toistakymmentä vuotta teräsleidien maailmassa ovat muokanneet ja muovanneet Tolan ajatuksia vanhuudesta huomattavasti positiivisempaan suuntaan.
– Elämä ei ole ohi ennen kuin se on ohi – ja jokainen meistä on jonain päivänä mummo tai pappa.
Erityisesti katsojilta saatu palaute ensimmäisestä Teräsleideistä on saanut Tolan herkistymään:
– Oli ihan parasta lukea niitä kaikkia katsojien ajatuksia ja kokemuksia elokuvasta. Se oli tosi ihanaa.
Jo silloin Tolalle tuli tunne, että elokuvilla voi vaikuttaa ihmiseen, niillä voi oikeasti olla annettavaa.
– Ne oli tosi kauniita ja voimaannuttavia viestejä, joita sain. Mä toivon, että te tykkäätte siellä Aurinkorannikolla tästä uudestakin elokuvasta.
Kesto: 107 min. (K7)
Näytökset MultiCines Alfil
TI 20.1. klo 18
TO 22.1. klo 18
SU 25.1. klo 16
Liput (20,-/kpl) ennakkomyynti: Kukko ja Refla
Loading ...
