Tehdäänkö uusi ihminen?

Geenitekniikka on viime vuosina ottanut valtavia harppauksia. Nyt tiedetään juuristamme ja terveydestämme ihan eri tavalla kuin ennen. Mahdollisuudet ovat huimia. Ihmistä voidaan myös muokata.

Mistä oikeastaan on kysymys?

Geeni on solussamme kuin resepti keittokirjassa ja DNA on sen yksittäiset kirjaimet. Kropassamme on 23 kromosomiparia, yli 20.000 geeniä ja 3 miljardia DNA-emäsparia.

Nykyinen geeniteknologia mahdollistaa DNA:n eristämisen ja pilkkomisen tai monistamisen ja perintöaineksen yhdistämisen uudelleen, jopa elinsiirrot ihmisten ja eläinten välillä. Kantasolujen avulla ihosoluista voidaan tuottaa vaikka sydänsoluja. Geenimanipulaation avulla ihmisestä voidaan tehdä terveempi, älykkäämpi ja kauniimpi. Päämääränä on hyvinvointi.

Päämäärä on hyvä, mutta olemmeko tähän valmiita? Haluammeko tietää sairausriskejämme? Saati parannella itseämme ja jälkeläisiämme? Tai valita kumppanimme geenitiedon perusteella? Myös työnantajat ja vakuutusyhtiöt ovat kiinnostuneita sairausriskeistämme. Muitakin ongelmia on: vain rikkailla on varaa itsensä paranteluun.

Suomessa ollaan hyvää vauhtia menossa kohti genomikansalaisuutta. On jo olemassa FinnGen, johon toivotaan saatavan puoli miljoonaa DNA-näytettä viiden vuoden kuluessa. Biopankin tavoitteena on sairauksien parempi ymmärtäminen ja hoitokeinojen kehittäminen yhdistämällä genomi- ja terveystietoa analysoimalla suuria näytemääriä.

Kansalaiset ovat epäluuloisia. Minkä verran ihmisen perimään kajoaminen sallitaan? Lainsäädäntöäkin tarvitaan. Vai seuraammeko Kiinaa, joka on jo saanut aikaiseksi geenimanipulaatiokaksoset? Näin saadaan aikaan parempi ihminen – ihminen 2.0.

Marjatta Jabe

Mitä mieltä olit kirjoituksesta?
  • Erinomainen (0)
  • Mielenkiintoinen (0)
  • Hyödyllinen (0)
  • Tylsä (0)
  • Vanha uutinen (0)