Blogi

Talous ei käynnisty vain valtion päätöksillä

 

Suomen, kuten myös monien muiden maiden talouksia avataan vähitellen.

Talouden avaamista kiittelevät niin työntekijäpuolen kuin työnantajienkin etujärjestöt.

Esimerkiksi ravintoloiden, yleisötilaisuuksien, teattereiden ja museoiden avaaminen rajoituksin ja vähitellen ei vielä riitä talouden käynnistymiseen.

Kyse on etenkin siitä, uskaltavatko ihmiset lähteä liikkeelle. Koronan pelko on kova runsaan parin kuukauden karanteenin jäljiltä.

Ainakin suomalaisten keskuudessa viruksen pelko on syöpynyt vahvasti takaraivoon. Ihmisiä askarruttaa myös epäselvyys ohjeistuksista. Voiko kätellä, kuka saa halata ja ketä? Kuinka lähellä pitää vierasta olla?

Entä sitten suurimmassa tartunta- ja tautivaarassa olevat yli 70-vuotiaat. Saavatko he lähteä ulos, kenen seurassa ja millä turvavälillä?

Kysymyksiä on paljon, mutta selkeän vastauksen saaminen kaikkiin ei ole ihan yksinkertainen asia.

Ravintolayrittäjiä ja tilaisuuksien järjestäjiä askarruttaa sekin, millaisia rajoituksia heidän bisneksille asetetaan.

Jos ravintoloihin voi ottaa vain puolet tavanomaisesta asiakasmäärästä, käy liiketoiminta helposti kannattamattomaksi ja ravintola on viisaampaa pitää kiinni kuin avata.

Jos taas yleisötilaisuuksissa väkimäärä rajataan, ongelma on ihan sama. Palloilulajien seurat Suomessa lykkäävät kauden avauksiaan. Esimerkiksi jalkapallon pääsarja, Veikkausliiga, ei kestä ilman yleisöä tai rajatulle yleisölle pelaamista.

Tilanne on ihan sama kansallispeli pesäpallon puolella, ja miesten ja naisten sarjojen avauspelien pelaaminen Fuengirolassa on enää muisto vain.

Tähän asti on puhuttu siitä, miten korona yllätti valtioiden päättäjät ja terveysviranomaiset ympäri maailmaa. Tauti pääsi leviämään hallitsemattomasti monessa maassa.

Vielä vaikeampaa kuin taudin hallintaan saaminen tuntuu olevan talouden avaaminen. Se on tarkkaa tasapainoilua taudin leviämisen kanssa. Jos taloutta avataan liian nopeasti, ryöstäytyy toinen epidemia-aalto valloilleen ja rajoituksia joudutaan tiukentamaan uudelleen.

Valtiollisia päättäjiä ei käy kateeksi. Paine kansalaisten ja yrittäjien suunnalta kasvaa koko ajan. Moni yritys esimerkiksi Suomessa, toki alasta riippuen, raapii jo kassan pohjia ja horisontissa häämöttää konkurssi.

Kansalaisia taas ahdistaa se, että rajoitukset uhkaavat viedä työpaikan alta ja pitkä kotonaolo sekä toimettomuus kiristävät henkilösuhteita. Asiantuntijat arvioivat pandemian aiheuttavan merkittäviä sosiaalisia ongelmia. Lasku tästä tulee maksuun viipeellä.

Jotain talouden avaamisen vaikeudesta kertoo tilasto. Keskuskauppakamarin teettämän tutkimuksen mukaan 78 prosenttia suomalaisista yrityksistä pitää hallituksen toimia koronan taltuttamiseksi melko tai erittäin hyvinä.

Sen sijaan vain 27 prosentin mielestä hallitus on onnistunut melko tai erittäin hyvin koronan aiheuttaman talouskriisin hoidossa. 55 prosenttia yrityksistä laskee hallituksen hoitaneen talouskriisiä melko tai erittäin huonosti.

Mitä ajattelevat suomalaiset sen jälkeen, kun leikkauslistat lyödään syksyllä pöydälle ja muita kiristyksiä joudutaan tekemään julkisen talouden tasapainottamiseksi.

Pauli Uusi-Kilponen

Kirjoittaja on yli 40 vuotta median palveluksessa ollut lehdistöneuvos

Mitä pidit jutusta?
+1
3
+1
0
+1
2
+1
0
+1
1
+1
1

Kolumnit

Viikon kysymys

Kumpaa grillaat mieluummin?

Katso tulokset

Loading ... Loading ...

Fuengirola.fi Facebookissa