Opetusministeriö asetti vuodenvaihteessa työryhmän selvittämään ulkomailla toimivien koulujen toimintaedellytyksiä. Kouluilla itsellään oli tavoitteena saada muutos oppilaaksi ottamisen kriteereihin.
Mukana olleet ulkosuomalaiset koulut tekivät huhtikuussa konkreettisen ehdotuksen, jolla kotipaikan kanssa pelaaminen loppuisi. Ehdotuksen mukaan väliaikaisuus pitäisi poistaa kriteereistä, Suomen kansalaisuus ja sosiaaliturvatunnus olisivat riittävät vaatimukset opiskelupaikan saamiselle. Sellaisenaan työryhmä ei ehdotusta hyväksynyt, lopputulemana on sekava ehdotus, joka pahimmillaan johtaa eliittikoulujen syntymiseen ulkomaille.
Työryhmän ehdotuksessa on pääasiallisena vaihtoehtona järjestelmä, jossa Suomen kansalainen voisi opiskella kolme vuotta ulkomailla toimivassa koulussa, niin että hänestä maksetaan täysi valtionosuus. Kolmen vuoden jälkeen hän voisi jatkaa opintojaan maksullisena yksityisoppilaana ilman valtionosuutta. Tällöin oppilas olisi velvollinen itse maksamaan omakustannehinnan opiskelustaan. Arvioiden mukaan maksu olisi tuolloin noin 10.000€ vuodessa.
Ulkomailla toimivat koulut jättivät ehdotukseen eriävän mielipiteensä. Ne katsovat, että kolmen vuoden määräaika ei ole tasa-arvoinen. Mikäli perheen oleskelu jatkuu ulkomailla syystä tai toisesta pidempään, ainoastaan erittäin varakkailla perheillä on mahdollisuus kustantaa lastensa koulutus. Lisäksi se vaikeuttaisi ulkomailla toimivien koulujen taloussuunnittelua merkittävästi. Ehdotus ei eriävän mielipiteen mukaan noudata muiden pohjoismaiden käytäntöjä ja se on nykyisten säännösten vastainen, koska peruskoulu ei tunne luokkakohtaista yksityisopetusta. Eriävän mielipiteen allekirjoittivat Aurinkorannikon, Moskovan, ja Tallinnan suomalaiset koulut sekä Suomi-seura.
Kouluilta ei tässä vaiheessa haluta kommentoida asiaa enempää. Heinäkuun viimeisenä päivänä Helsingissä järjestetään Opetushallituksen koolle kutsuma ulkosuomalaiskoulujen seminaari. Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Hilkka Asteljoki sanoo, että yhteisellä päätöksellä koulut kommentoivat asiaa vasta tuon seminaarin jälkeen.
Työryhmä käsitteli myös muita asioita. Etäopetuksen, kaksikielisen opetuksen ja esimerkiksi Suomi-koulujen toimintaedellytyksiä pyritään jatkossa työryhmän ehdotuksen mukaan parantamaan.
Tässä myös samaan aiheeseen liittyvä lehden pääkirjoitus 5.7.2019:
Ministerille mietittävää
Opetusministeriön työryhmä pohdiskeli puoli vuotta ulkomailla toimivien suomalaisten koulujen toimintaedellytyksiä ja tulevaisuutta. Työryhmän jäseninä oli edustajia kouluilta, muutama oleellinen sidosryhmä ja opetusministeriön virkamiehiä.
Vuoteen 2014 asti ulkomaan kouluissa noudatettiin käytäntöä, jossa oppilaiksi voitiin hyväksyä Suomen kansalaisia. Virkamiesten toimesta käytäntöä muutettiin ja opetuksen järjestämislupaa ryhdyttiin tulkitsemaan ahtaasti. Nyt on voimassa käytäntö, joka vaatii jokaiselle oppilaalle väestörekisterimerkinnän Suomessa sijaitsevasta kotikunnasta. Käytäntöä perustellaan sillä, että luvan mukaan ulkomailla tapahtuva opiskelu on tarkoitettu vain väliaikaisiin tarpeisiin.
Väliaikaisen määrittely on käytännössä mahdotonta. Siksi ulkomailla toimivat koulut haluavat väliaikaisuuden kriteerin poistettavaksi opetuksen järjestämisluvasta. Koulut veivät työryhmään konkreettisen ja perustellun ehdotuksen, miten asia olisi helpointa toteuttaa. Kantavana ajatuksena ehdotuksessa oli kansalaisten tasa-arvoinen kohtelu.
Eipä kelvannut tasa-arvo virkamiehille. He kirjasivat työryhmän toimenpide-ehdotuksiin kummallisen kolmen vuoden kaikkia koskevan kouluoikeuden. Tuon kolmen vuoden jälkeen oppilas voisi kyllä jatkaa suomalaisessa koulussa, mutta maksamalla opetuksensa itse ilman valtion kompensaatiota.
Virkamiesten ehdottama kolmen vuoden määräaika johtaisi vääjäämättömästi elitismiin. Ainoastaan varakkailla perheillä olisi mahdollisuus kustantaa lastensa koulunkäynti. Tällainen ei liene suomalaisen peruskoulujärjestelmän filosofian mukaista.
Tuore opetusministeri Li Andersson on profiloitunut juuri eriarvoistumisen vastustajana. On toivottavaa, että ministeri laittaa virkamiehensä ruotuun ja tekee asiassa tasa-arvoistavan päätöksen. Sellaisen päätöksen, joka antaa suomalaisille lapsille ja nuorille mahdollisuuden nauttia korkeatasoisesta suomalaisesta opetuksesta kansainvälisessä ympäristössä. Riippumatta vanhempien varallisuudesta tai elämäntilanteesta. Myös työryhmän ehdotuksesta löytyy sellainen ratkaisumalli, kun riittävän tarkasti lukee.
Antti Pekkarinen
Tässä linkki Ulkomaan koulujen asemaa ja tulevaisuutta kehittäneen työryhmän muistioon:
Loading ...
