Blogi

Suomi ei ole jakautunut

 Fuengirola.fi | Aurinkorannikon uutiset

 

Suomessa puhutaan paljon blokkipolitiikasta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että puolueet ovat etääntyneet toisistaan kahteen leiriin: porvaripuolelle, johon muun muassa kokoomus ja perussuomalaiset kuuluvat ja vihervasemmistoon, jossa ovat vihreät, vasemmistoliitto ja demarit. Vasemmistorintamaa ovat nyt sitten hallituksessa täydentämässä keskusta ja Rkp.

Poliittisista puheista saa helposti sen kuvan, että koko Suomi on jakautunut. Totuus on se, että suomalaisten arkielämässä jakoa ei juuri näy. Politiikka ei ole ihmisten puheiden keskiössä. Pikemminkin päinvastoin.

Kiinnostus politiikkaan on vähissä ja vielä vähempää on poliittinen aktiivisuus.

 

Suomen kansaa voikin pitää yhtenäisempänä kuin ehkä koskaan ennen. Suuria ristivetoja kansalaisten välillä ja kanssakäymisessä ei ole.

Harrastetaan samoissa urheiluseuroissa, muissa harrastuspiireissä, lapset käyvät samoja kouluja taustasta riippumatta, ostetaan mieluimmin kotimaassa valmistettuja tuotteita ja ollaan suomalaisuudesta pääasiassa ylpeitä.

Kun puhutaan kansalaisten jakautumisesta eri leireihin, pitää mennä viisi vuosikymmentä taaksepäin suomettumisen pahimpiin vuosiin. Ylipolitisoituminen oli päivän sana.

Kaikkeen vaikutti poliittinen suuntautuminen ja luokkajako. Duunarin piti käydä E-liikkeen kaupoissa, urheilla Työväen Urheiluliiton tai TUK:n alaisissa seuroissa, ajaa Ladalla ja käydä tansseissa työväentalolla. Työväkeen kuuluvien lasten piti mennä pioneerein, Nuoriin kotkiin ja porvarien lapset partioon.

Jos tunnettu urheilija loikkasi TUL:n seurasta SVUL:n eli porvariseuraan, oli se iso uutinen paikkakunnan lehdissä. Loikkari sai paheksuvia katseita osakseen ja ystävyyssuhteen joutivat koetukselle.

Tilanne oli sama päinvastaisissa tapauksissa.

 

Poliittiset jakolinjat elivät vahvoina kaikessa arjen tekemisessä. Kylillä ja asuinkortteleissa tiedettiin tarkasti, mitä kantaa kukin naapuri edusti. Jos ei muuten, niin ainakin lehden tilaaminen paljasti poliittisen värin.

Pohjamaalla kova raja oli myös keskustan ja kokoomuksen välillä. Keskustalaiset tilasivat Ilkkaa ja kokoomuslaiset Pohjalaista. Keskustalaiset lukivat naapureilta salaa Pohjalaista. He kuitenkin muistuttivat, että se pitää tehdä ”kintahat kärees”, jotta ei aate vaan tartu.

Tänä päivänä on vaikea käsittää tuon ajan elämää. Se oli monille ahdistavaa, koska he eivät välttämättä kokeneet sisimmässään aatteellista paloa, mutta oman yhteiskuntaluokan mukaan piti pitkälti toimia.

Työpaikoillakin elämä oli kovaa. Demarit ja kommunistit värväsivät kilvan väkeä omiin riveihinsä. Liittoon oli taas pakko kuulua. Kertomukset työpaikoilla olivat hurjia. Rakennuksilla saattoi käydä niin, että liittoon kuulumaton sai telineiltä pudonneen vasaran päähänsä.

 

Pienillä paikkakunnilla joidenkin yritysten päälliköt tai heidän apurinsa kävivät listaamassa vappumarssijat. Demarimarssijan perään tuli D ja kommunistin K. Varsinkin jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat eivät olleet työnjohtaja-ainesta. Vielä tuohon aikaan oli tapana, että työtekijöiden joukosta sopivat nostettiin kympeiksi eli pikkupomoiksi, kun paikka aukeni.

Ylipolitisoituneen ajan monet käytännöt tuntuvat tänä päivänä uskomattomilta. Syrjiminen mielipiteiden takia tai painostaminen ammattiliittoihin olisivat tänä päivänä lööppikamaa. Samoin kuin se, että TUL:ää edustanut urheilija saatettiin jättää valitsematta esimerkiksi olympialaisiin, vaikka suoritustensa perusteella hän olisi joukkueeseen ehdottomasti kuulunut.

Pauli Uusi-Kilponen

Kirjoittaja on yli 40 vuotta media-alalla toiminut lehdistöneuvos.

Mitä pidit jutusta?
+1
0
+1
0
+1
0
+1
0
+1
0
+1
0

Kolumnit

Fillarimummo

Julkkikseksi pääseminen tai päätyminen on monisyinen asia. Joku saattaa käyttää läjäpäin...

Remontteja joka paikassa

Elämme remonttien keskellä. Henkilökohtaisten asunto- ja elämäntaparemonttien ohella koko yhteiskuntamme järjestäytyy...

Malttia

  Tuli, oli ja meni. Vielä muutama viikko sitten hyvästeltiin Covid-19...

Viikon kysymys

Kuunteletko joululauluja?

Katso tulokset

Loading ... Loading ...

Fuengirola.fi Facebookissa