Blogi

Suomessa koronasta rokottamattomien tauti

 Fuengirola.fi | Aurinkorannikon uutiset

 

Suomessa ylitetään tällä viikolla 80 prosentin rokotustaso yli 12-vuotiaissa. Rokotussuojan saaneiden määrä kasvaa koko ajan, mutta aikaisempaa hitaammin.

Samalla kun tuo rajapyykki ylitetään, tartuntojen määrässä ei näy laskua ja sairaalat täyttyvät yhä koronapotilaista. Heistä ylivoimainen enemmistö on rokottamattomia. Suomessa on ollut jo hyvä tovi aikaa saada molemmat rokotukset. Rokottamattomista suuri enemmistö on joko välinpitämättömiä tai periaatteessa rokotevastaisia.

Yhä enemmän kysytäänkin oikeudenmukaisuuden ja kohtuullisuuden perään tilanteissa, joissa rokottamattomat pidentävät esimerkiksi leikkausjonoja.

Suomessa viranomaisilla ei ole oikeutta pakkorokottaa. Perustuslaki takaa jokaiselle kehonsa koskemattomuuden.

Suomessa väännettiin pitkään kättä siitäkin, onko sosiaali- ja terveysministeriöllä oikeus vaatia edes hoitohenkilökunnalta rokotussuojaa. Oikeuskansleri Tuomas Pöystin mukaan tartuntalaissa ei ole esteitä sille, että terveydenhuollon työntekijöiltä voidaan edellyttää koronarokotusta potilaiden suojelemiseksi.

Kannanotto tuli tarpeeseen, sillä selvitysten mukaan lähihoitajat ovat keskimäärin vähemmän rokotettuja kuin rokoteikäiset suomalaiset keskimäärin. Tehyn mukaan hoitohenkilökunnalta pitäisi ehdottomasti vaatia rokotesuoja.

Suomessa jokainen koronaa koskeva lakiesitys tai säädös käy läpi perusteellisen selvityksen, jotta sitä ei jouduttaisi vetämään takaisin perustuslain vastaisena. Osin tästä syystä myös koronapassin voimaantulo kesti niin pitkään. Koronapassia voidaan vaatia vain rajoitusten aikana.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ravintolatoimintaa on rajoitettu.

Passivaatimus ei kaikille sovi. Monet pitävät sitä ongelmallisena kansalaisten tasa-arvoisen kohtelun kannalta. Laki on onneksi laki ja perustuslain mukaiseksi testattu.

Suomea voidaan sanoa monella tapaa pehmolaksi, jossa kansalaisten oikeudet voivat ajaa ohi yleisen edun. Ja rangaistukset sääntöjen rikkomisesta ja väärinkäytöksistä ovat harmittomia rikesakkoja moneen muuhun maahan verraten.

Enkä tässä tarkoita vain länsimaista demokratiaa halveksia valtioita, vaan ihan Euroopan unionin jäsenmaita. Jos esimerkiksi Ranskassa pullikoi passia tarkastavia vastaan, voi saada kymmenien tuhansien eurojen sakot. Sama koskee passin väärentämistä tai muuta vastaavaa tapaa huijata viranomaisia.

Ranskassa, kuten monessa muussakaan EU-maassa ei tiukkaa linjaa ole pidetty ongelmallisena.

Ongelmia nousee esiin nykykäytännön jatkamisesta. Paine poliitikkoja kohtaan kun kasvaa koko ajan.

Suomessakin terveysviranomaiset vastustivat maan avaamista, mutta hallituksen päätöksissä painoivat enemmän kansalaisten toiveet.

Suomessa passia koskeva lainsäädäntö on voimassa vuodenvaihteeseen. Kun tarkastelee tartuntojen ja sairaalahoitoa vaativien määrän kehitystä, passin ja rajoitusten jatkamiselle löytyy vankkoja perusteita.

Mutta löytyykö poliittista rohkeutta rajoitusten ja sitä kautta passin käytön jatkamiselle? Se on iso kysymys niin Suomessa kuin monessa muussa maassa.

Pauli Uusi-Kilponen

Kirjoittaja on yli 40 vuotta media-alalla toiminut lehdistöneuvos.

Mitä pidit jutusta?
+1
0
+1
0
+1
0
+1
0
+1
0
+1
0

Kolumnit

Fillarimummo

Julkkikseksi pääseminen tai päätyminen on monisyinen asia. Joku saattaa käyttää läjäpäin...

Remontteja joka paikassa

Elämme remonttien keskellä. Henkilökohtaisten asunto- ja elämäntaparemonttien ohella koko yhteiskuntamme järjestäytyy...

Malttia

  Tuli, oli ja meni. Vielä muutama viikko sitten hyvästeltiin Covid-19...

Viikon kysymys

Kuunteletko joululauluja?

Katso tulokset

Loading ... Loading ...

Fuengirola.fi Facebookissa