Blogi

Suomen taloudella synkistellään

Kun seuraa Suomessa poliittista keskustelua, saa sellaisen kuvan, että maan talous on kuilun partaalla, eikä maa ole tulevaisuudessa hyvinvointivaltio sellaisena kuin se yleisesti ymmärretään.

Kiivaan sanailun ja huolen aiheutti valtiovarainministeriön raportti, joka julkaistiin alkuviikosta. Siinä tuodaan esiin muun muassa ikääntymisen aiheuttamat ongelmat julkisuudelle ja työllisyysasteen alhaisuus muihin Pohjoismaihin nähden.

Suomi ikääntyy kiistatta nopeammin kuin muiden Pohjoismaiden kansalaiset. Se tuo haasteita etenkin julkiseen talouteen.

Työllisyysasteessa Suomi on Ruotsia ja Tanskaa perässä. Kun tarkastellaan pitkän aikavälin tilastoja, voi huomata, että Suomi on itse asiassa kirinyt noita kahta Pohjoismaata kiinni työllisyysasteessa viime vuosina.

Pitkällä aikavälillä Suomen työllisyys on ollut koko ajan heikompi.

Pitää kuitenkin suhteuttaa Suomen tilannetta. Esimerkiksi Espanjan työllisyysaste vuonna 2019 oli 63,3 prosenttia ja Suomen 72,9 prosenttia. Ero on huikea.

Suomi ei ole myöskään jäänyt muista Pohjoismaista bruttokansantuotteella mitaten. Suomi on tullut jo neljä vuosikymmentä muiden pohjoismaiden perässä, eikä ero ole juurikaan kasvanut.

Pitää ottaa huomioon sekin, että Suomen BKT kyykkäsi koronavuonna selvästi vähemmän kuin Ruotsissa. Joten ero naapurimaahan kaventui.

Suomen BKT:n arvioidaan vvm:n selvityksessä kasvavan seuraavan vuosikymmenen aikana keskimäärin prosentin vuodessa, Ruotsin ja Norjan prosentin kymmenesosan enemmän. Suuresta kelkasta jäämisestä ei siis ole kyse.

BKT:n kasvuun vaikuttaa merkittävästi työllisen työvoiman määrä. Se ei Suomessa kasva, joten kansantuotteen kasvu jää pelkästään sen varaan, kasvaako tuottavuus.

Kun tarkastellaan tuottavuusennusteita. Suomen tuottavuus kasvaa vuosittain 1,2 prosenttia, Ruotsin 0,9, Norjan 1,3, Tanskan 1,5 prosenttia.

Näissäkään luvuissa ei ole mitään suurta merkittävää muutosta.

Pitää muistaa, että ennusteet tehdään ilman merkittäviä taustamuuttujia eli mennen menon pohjalta.

Suomen työelämää uudistetaan. Hallitus kaavailee paikallisen sopimisen lisäämistä, työttömien aktivointia ja palveluiden parantamista. Työttömyysturvaakin voidaan muuttaa työhön kannustavammaksi. Kaiken lisäksi päätös ns. eläkeputken poistamisesta asteittain päätettiin jo.

Kaikilla näillä toimilla on positiivinen vaikutus maan talouteen ja työllisyyteen.

Suomen ongelmana on julkisen velan nopea kasvu. Sen arvioidaan nousevan kuluvana vuonna jo yli 70 prosenttiin BKT:sta, kun Ruotsin ja Tanskan vastaava prosenttiluku on 40 hujakoilla. Ero on suuri.

Se onni tilanteessa on, että Suomi saa velkaa jopa miinuskorolla eli valtio saa velkaantumisesta rahaa. Korkorasitus on uusissa lainoissa kääntynyt tuoton puolelle.

Lyhyellä aikavälillä korot eivät muutu. Entäs pitkällä? Se on hyvä ja valtion päättäjiä askarruttava kysymys.

Miksi sitten puhutaan huolestunein äänenpainoin muiden Pohjoismaiden kelkasta putoamisesta?

Valtiovarainministeriön virkamiesten rooliin kuuluu synkistely, samoin ministerin.

Oppositio taas kerää irtopisteitä moittimalla hallitusta heikosta taloudenpidosta. Se ei äänensävyihin vaikuta, että nykyisen hallituksen aikana trendi talouskäyrissä on hyvin saman kaltainen kuin aiemman kahden vuosikymmenen aikana.

Pauli Uusi-Kilponen

Kirjoittaja on yli 40 vuotta media-alalla toiminut lehdistöneuvos.

Mitä pidit jutusta?
+1
17
+1
0
+1
1
+1
5
+1
3
+1
7

Kolumnit

Mika Heikkilä

Shoppailumania

Korona-aikana olen löytänyt verkkokaupat. Kivijalkakauppojen kannattajalle se aiheuttaa suurta syyllisyyttä. Olen...
Suvi Kauranen

Sivistymätöntä!

Tietämättömyys ja sivistymättömyys tapasivat olla häpeän aihe. Vasta näinä vuosina täysprimitiivit...

Viikon kysymys

Jos kuntavaalit pidettäisiin nyt, minkä puolueen ehdokasta äänestäisit?

Katso tulokset

Loading ... Loading ...

Fuengirola.fi Facebookissa