Blogi

Suomalainen keskustelu veroista vikaraiteilla

 

Viikolla julkiseksi tulleet verotiedot laukaisivat tavanomaisen suomalaisen keskustelun. Taivastellaan henkilöitä, jotka saavat kymmeniä miljoonia joko yrityksensä myynnistä tai osingoista.

Lähes ilman huomiota on jäänyt verotuksen peruslähtökohdan puntarointi: verotuksen tulisi kohdella tasapuolisesti kaikkia eri tulonsaajaryhmiä.

Tällainen ajattelu ei ole enää pitkään aikaan ollut verotuksen lähtökohta. Avoimessa maailmantaloudessa Suomi joutuu verokilpailemaan muiden maiden kanssa.

Jyrki Kataisen (kok.) hallitus alensi yhteisöveroa 24,5 prosentista 20 prosenttiin, jotta Suomi olisi houkutteleva maa investoida niin ulkomaisille kuin kotimaisillekin yrityksille.

Tästä vallitsi ja vallitsee laaja yhteisymmärrys läpi poliittisen kentän. Kuvaavaa on, että verouudistuksen aikana koko vasemmisto oli hallituksessa.

Niin ikään Kataisen hallituksen osinkotuloverouudistuksen suurimmat voittajat löytyvät varakkaiden listaamattomien yhtiöiden omistajista. Listaamattomien yhtiöiden osingoista 150.000 euroa on verovapaata, jos osingot ovat enintään kahdeksan prosenttia yhtiön matemaattisesta arvosta.

150.000 euron ylittävistä osingoista 15 prosenttia on verovapaata ja 85 prosentista maksetaan pääomaveroa.

Pääomavero on 30.000 euroon asti 30 prosenttia ja yli menevästä osasta 34 prosenttia.

Tällaisten verotusratkaisujen takia monen miljoonia pääoma- ja osinkotuloja saavan veroprosentti on 34 tai alle.

Neljä tonnia kuussa tienaava tavallinen suomalainen maksaa jo tuon prosentin mukaan veroja.

Ihme ei ole, että yhä useampi suurituloinen pyrkii jättämään palkkatulonsa pieneksi ja nostamaan vastaavasti pääomatuloja. Kehitys näkyy selkeästi julkaistuista verotiedoista.

Nykyinen osinko- ja pääomaverotus suosii varakkaita yrittäjiä. Sen sijaan pienet pääomaköyhät yritykset eivät kykene nauttimaan verohyödyistä ja saamaan investointeihin tarvittavia pääomia.

Nykyisessä osinkoverotuksessa on sekin ongelma, että investointien sijaan kannattaa nostaa osinkoja. Osinkotulot ovatkin kasvaneet reippaasti esimerkiksi palkkatuloihin nähden.

Työtä Suomessa verotetaan progressiivisesti, eli mitä enemmän tienaat, sen korkeammaksi nousee veroprosentti. Marginaalivero on 60 prosenttia.

Suomessa pienituloiset maksavat vähemmän veroa kuin Euroopassa keskimäärin, keskituloiset saman verran ja suurituloiset, reilusti yli satatuhatta vuodessa, tienaavat, selvästi enemmän.

Suurista palkoista maksetaan lisäksi ylimääräinen kahden prosenttiyksikön ns. solidaarisuusvero. Jos taas eläkeläinen saa yli 45.000 euroa eläkettä vuodessa, maksaa hän ylimenevästä osasta kuusi prosenttiyksikköä solidaarisuusveroa.

Suomessa verokeskustelu on hyvin valikoivaa. Yksikään poliitikko ei ole uskaltanut avata suutaan ja puhua progression loiventamisen puolesta. Kahden edellisen ja nykyisen hallituksen veronalennusten painopiste on ollut pieni- ja keskituloisissa.

Tulonjaon kannalta tämän on oikein. Mutta kannustaako nykyinen palkkaverotus ahkeroimaan ja ottamaan vastaan yhä vaativampia tehtäviä, jos verotus ja veroluonteiset muut menot leikkaavat tuloista puolet, jopa yli?

Kaikki hyväpalkkaiset eivät voi muuttaa ansioitaan pääoma- tai osinkotuloiksi. Kaikki sitä eivät edes halua.

Pauli Uusi-Kilponen

Kirjoittaja on 40 vuotta media-alalla toiminut lehdistöneuvos.

Kolumnit

Pääkirjoitus

Kännissä rattiin

Tällä viikolla julkistettiin tutkimus, jonka mukaan suomalaiset suhtautuvat rattijuopumukseen muihin eurooppalaisiin...
Marjatta Jabe

Muistoja menneestä

Stadilaiset viettivät 10-vuotisjuhliaan. Avajaisissa muistelin omaa nuoruuttani. Vapun jälkeisenä päivänä 1945...

Viikon kysymys

Moniinko pikkujouluihin aiot osallistua?

Katso tulokset

Loading ... Loading ...

Fuengirola.fi Facebookissa

Varaa saunavuoro: (+34) 646 111 203