Sami Saari, 64, puhuu mielellään musiikista. Hänen leipälajinsa ovat afroamerikkalaiset rytmit soul, blues, jazz ja vähän reaggae ja hip hopkin. Hän puhuu mieluusti myös muusikon työstä ja siitä miten muusikon arki Suomessa on muuttunut radikaalisti.
-Koko ansaintalogiikka pitäisi ajatella uudestaan, Sami Saari pamauttaa.
On syytä olla huolissaan
Saari otti syksyn mittaan somessa kantaa muusikoiden työtilanteeseen. Hänen ydinväitteensä on karu
– Keikkapaikkojen talous heikkenee, kapakoita menee konkurssiin, ja se osuu suoraan muusikoihin, erityisesti niihin, joiden leipä on tullut tanssiravintoloista ja soittoruokaloista. Missäs tässä nyt esiinnytään ja minkälaista ansaintamallia on saatavilla? hän kysyy.
Saari sanoo kertoneensa ulkomaalaisille muusikoille, että suomalainen muusikon ansaintalogiikka on perinteisesti perustunut alkoholin myyntiin. Siihen tulee usein hämmästynyt vastakysymys: how about tickets?
Pääsyliput ovat olleet monessa paikassa pitkään pois pelistä. Koko liiketoiminta perustuu kaljan ja viinan myyntiin. Saari ei pidä kehitystä hyvänä.
-Toivon lippujen paluuta. Edulliset liput ovelta, ehkä pieni osuus myynnistä. Ymmärtääkseni alkoholin myynti laskee joka tapauksessa, eikä ravintoloilla ole varabudjettia. Bändi ostetaan illan tuotolla, ja jos tuottoa ei tule, ei tule keikkaakaan.
Saari kiittää nuorempia sukupolvia järkevämmästä alkoholinkäytöstä.
– Se on hyvä asia, mutta musiikin rahoitusmalli on pakko miettiä uusiksi. Me soittajat emme ole jatkossa enää pelkkiä kaljamannekiineja.
Monopolit, valtavirta ja vaihtoehdot
Saari sivuaa myös musiikkibisneksen rakennetta: isojen yhtiöiden ja median suhdetta, jossa näkyvyys kasaantuu. Hän heittää esiin esimerkin Warner Music Groupista ja Nelonen Mediasta, ja toteaa, että tavallinen kuluttaja ei välttämättä ajattele tätä – mutta lopputulos näkyy siinä, mitä mediassa pyörii ja mitä ei.
suomalainen muusikon ansaintalogiikka on perinteisesti perustunut alkoholin myyntiin
-Välillä tuntuu, että kaikki on pelkkää Mirellaa.
Saari kaipaa vaihtoehtoja valtavirran musiikille.
-Onneksi on Sideways:n kaltaisia festareita ja jazzfestareita, joissa kuulee helvetin hyvää musaa. Sellaista, mitä ei valtavirtakanavilta kuule koskaan.
Blues´n´jazz´n´soul
Sami Saari on yleisölle tuttu suomisoulin “kummisetänä” ja se leima on hänelle yhtä aikaa tuttu ja vähän koominen.
Hän luettelee projektejaan kuin musiikillista sukupuuta: Soulmiehet yhdessä Jussu Pöyhösen ja Niko Ahvosen kanssa, harvakseltaan keikkaileva Bluesjuna, sekä Soul Sonics. Ja sitten Jazzpojat.
-Mä en nyt oikein itsekään tajua, miksi mun pitää kantaa näitä musiikkigenrejä mukana ihan bändien nimissäkin. Miksei se voisi olla vaan Sami Saari esittää musiikkia, hän naurahtaa.
-Ehkä nuo genret ovat aiheina mulle niin tärkeitä, että niitä haluaa aina korostaa. Myönnän jääneeni afroamerikkalaisen musiikin kuplaan, johon jo mainittujen lisäksi voi hyvin lisätä reggaen ja hip hopin.
Suomi kieleksi svengiin
Sari kertoo, miten suomen kieli saatiin istumaan souliin ja svengaavaan rytmiikkaan. Se ei ollut helppoa, eikä se tullut yhdessä yössä.
Hän nostaa esiin hetken, jota moni ei ehkä tunne.
– UMO järjesti vuonna 1993 konsertin, jossa solistit lauloivat soulia suomeksi käännetyillä teksteillä. Olin itse mukana, samoin muun muassa Aki Sirkesalo, Kirka sekä useita tunnettuja nimiä.
Hän muistaa esittäneensä ainakin kappaleet Rainy Night in Georgia ja Mustang Sally suomeksi.
-Kyllä se Mustang Salli, mutta sitten siinä oli jotain ”sä voit mun konetta kiihdyttää” ja kaikkea tämmöistä. En muista enää tarkkoja rivejä, ne olivat ammattimiehen Jukka Itkosen tekstejä.
Konsertti oli menestys, sali täynnä, lisäkeikkoja, ja ennen kaikkea tunne siitä, että yleisöä oikeasti kiinnostaa jokin uusi. Se johti seuraavaan kysymykseen: pitäisikö tehdä myös omia biisejä, joissa soul-genre yhdistyisi suomenkielisiin teksteihin. Siitä alkoi Suomi-soulin kulta-aika.
-Suomen kielessä painotukset ovat erilaisia kuin englannissa. Kun rytmi muuttuu, myös painotukset on pakko ajatella uudestaan.
Saari nostaa Elastisen ensimmäiseksi suomalaiseksi, joka rytmitti suomea uudella tavalla.
-Kun kuulin Fintelligensin ekan levyn, se oli eräänlainen herätys. Elastisen johdolla suomen kieli rytmittyi siinä luontevasti hip hoppiin. Ei kukaan ollut tehnyt sitä aiemmin, se oli mullistava kokemus.
Sittemmin suomea on rytmitetty uudella tapaa paljon, esimerkiksi reggae artistien, kuten Jukka Poika toimesta.
Jazz kantaa elämän loppuun asti
Sami Saari tuo Jazzpojat yhtyeensä kokonaisuudessaan ensi kertaa keikalle Aurinkorannikolla ennen helmikuun puoliväliä.
-Jazzpojat on kasvanut reissusta toiseen jo kymmenen vuoden ajan. Ajatus syntyi Pori Jazzin yössä kesällä 2014. Siitä lähtien bändi on ehtinyt tehdä kolme levyä ja hitosti keikkoja.
Jazzpojissa jazz ei tarkoita vaikeinta mahdollista kulmaa.
-Me soitamme tanssijazzia. Jazz on historiassaan ollut tanssimusiikkia ja sitä perinnettä me olemme pyrkineet tuomaan takaisin. Koetetaan Kukonkin keikoilla jättää lavan eteen pieni tanssitila, tai jos se ei ole mahdollista, niin pöydille mahtuu aina tanssimaan, Saari nauraa.
Kun Saarelta kysytään, miksi hän perusti Jazzpojat, vastaus on yllättävän henkilökohtainen.
-Näin kummallisia unia. Olin vanha mies, joka soitti teiniyleisölle musiikkia, jota se ei halunnut. Uni havahdutti. En voi leikkiä mitään poppiartistia, mun täytyy tehdä sellaista musiikkia, joka kantaan elämän loppuun asti.
Jazz oli ollut Saarella pinnan alla, jotain, mitä hän olisi aina halunnut soittaa.
-Jazzpojista tuli väylä tehdä musiikkia, jossa itse viihdyn. Ja jos en viihdy, lopetan koko soittohommat.
“Kesäloma” keskellä talvea
Saari viettää parhaillaan kolmen kuukauden mittaista “kesälomaa”, joka osuu hänen kalenterissaan talvikauteen.
-Olen kesäloman puolessavälissä. Se loppuu maaliskuun lopussa. Huhtikuussa alkaa keikat.
Lomalla hän pyrkii tekemään mahdollisimman vähän ja tekee sen yllättävän kurinalaisesti.
Kitara ei ole matkassa lainkaan. Se ei unohtunut kotiin, se jäi sinne tarkoituksella.
-Jos kitara olisi mukana, näpläisin sitä koko ajan. Pieni irtiotto soittoon ja lauluun on välillä paikallaan. Sitten kun taas palaa musiikin pariin, palaa myös into tehdä sitä.
Kitara varmasti löytyy tulevana viikonloppuna Sami Saaren käsistä. Into ensi viikon keikoille on jo kova.
-Kun kelit eivät päästä padeliin, ehkä se onkin merkki siitä, että nyt on aika jättää maila hetkeksi ja palata siihen, mistä kaikki alkaa; hyvään svengiin.
Sami Saari & Jazzpojat esiintyy Kukossa 12.–13.2., ja Saari vierailee myös Soul Sistersin konsertissa su 15.2. – luvassa on tanssijazzia, swingin henkeä ja tuttujen hittien uudet, genreen istutetut versiot.
Loading ...
