Onko sinulla ollut joskus huoli läheisesi terveyskäyttäytymisestä? Läheisesi voisi mielestäsi huolehtia paremmin terveydestään; syödä terveellisemmin, lopettaa tupakoinnin tai aloittaa liikkumisen sohvalla makoilun sijasta. Olet antanut ehkä useamman kerran läheisellesi ohjeita kuinka toimia, mutta ohjeet menevät kuuroille korville.
Opastusta ja tietoa on maailma pullollaan, mutta mikäli puuttuu halu ottaa käyttöön uudet toimintavat, tiedämme että tilanne ei muutu miksikään. On siis turhaa toitottaa asioita mikäli vastapuoli ei ole vastaanottavainen. Itseasiassa tällainen voi saada vastapuolen entistä enemmän vastahakoiseksi muutokselle.
Tarvitsemme riittävän painavat syyt muuttaa käyttäytymistämme jotta edes harkitsisimme tekevämme asioita eri tavalla kuin ennen. Syy voi olla esimerkiksi vakava sairauskohtaus, tiettyyn mekkoon mahtuminen hääpäivänä tai halu olla lastenlasten elämässä mahdollisimman pitkään.
Oma tilanne on myös helppoa sysätä ulkopuolisen tekijän harteille. Perhe-elämä voi olla syy liikkumattomuudelle, silloin ei ole aikaa lähteä lenkille tai kuntosalille. Stressaava työelämä voi olla syy polttamiselle tai vaikka kiireiset aamut eivät anna aikaa terveellisen aamupalan valmistamiselle. Kun opimme tarkastelemaan omaa osuuttamme tilanteissa, avautuu mahdollisuus muutokseen ja kasvuun.
Vanhaan tuttuun tapaan on helppo jäädä sillä se ei vaadi meiltä suurta ponnistelua. Kun taas uusien tapojen opettelu vaatii meiltä energiaa ja se on meille kivuliaampaa. Tämän vuoksi usein palaammekin vanhoihin tapoihin sillä ne ovat helppoja noudattaa.
Jotta olisimme tarpeeksi sitoutuneita muutokseen, tarvitsemme siihen riittävän painavan syyn sekä hyvän suunnitelman joka vie meitä askel askeleelta kohti uusia tapoja. Meidän tulee olla avoimia muutokselle ja meillä täytyy olla kykyä katsoa itseämme myös peilistä tarvittaessa. Tässä kohtaa myös läheisten merkitys korostuu. Heiltä saamme tukea matkalla kohti tavoitetta ja uusia elämäntapoja.
Riina Leppäkangas/Personal Trainer ja ryhmäliikuntaohjaaja


