Päätöksen mukaan EU:n Sosiaaliturva-asetuksen mukainen etuuksien maastavietävyys sekä kansalaisten vapaa liikkuvuus ajavat kansallisen lainsäädännön edelle. Ratkaisu kyseenalaistaa myös sen juridisen pohjan, jolla Suomen hallitus helmikuussa 2025 lakkautti kansaneläkkeiden maksamisen EU-maihin muuttaneille.
Lue Juttu Sydkustenista: Svensk domstol slår fast rätten till garantipension i Spanien
Lue Aftonbladetin juttu aiheesta (maksumuuri): Unik dom öppnar för garantipension i utlandet
Suomi seuraaa Ruotsia?
Ruotsin valtiopäivien voimaan saattama lakimuutos, joka eväsi takuueläkkeen (garantipension) maksamisen ulkomaille, toimi suorana mallina Suomen omalle kansaneläkeleikkaukselle. Suomen sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja Kela perustelivat kansaneläkkeen maksamisen lopettamista muihin EU/ETA-maihin sillä, että kyseessä on EU-oikeuden tarkoittama maahan sidottu vähimmäisetuus. Ruotsissa tehty täyskäännös kuitenkin osoittaa, että tämä EU-oikeuden tulkinta on juridisesti kyseenalainen.
Göteborgin kamarioikeus katsoi, että takuueläkkeen kaltaista lakisääteistä perusturvan suojaa ei saa katkaista pelkästään sillä perusteella, että saaja asuu toisessa jäsenvaltiossa. Lisäksi tuomioistuin katsoi eläkkeen epäämisen loukkaavan kansalaisten vapaata liikkuvuutta EU:n sisällä. Ihmistä ei saa rangaista taloudellisesti tai asettaa heikompaan asemaan siitä syystä, että hän käyttää perusoikeuttaan muuttaa unionin sisällä.
Suomen nykyhallitukselle tuomio on juridisesti ja poliittisesti erittäin kiusallinen. Noin 25 000 suomalaista menetti hiljattain kansaneläkkeensä osapuilleen samoilla argumenteilla, jotka Ruotsin oikeuslaitos on nyt omassa maassaan tyrmännyt.
Asia EU-tuomioistuimeen?
Kamarioikeuden päätös ei kuitenkaan ole vielä lainvoimainen, vaan siitä voidaan 24.8.2026 mennessä valittaa Ruotsin korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Tällöin voidaan pitää todennäköisenä, että se siirtää asian EU-tuomioistuimeen. Ylimpänä tuomioistuimena sillä on siihen suoranainen velvollisuus, ellei EU-oikeuden tulkinta ole täysin ilmeinen kaikille EU-maiden tuomioistuimille.
Kamarioikeuden ratkaisu osoittaa konkreettisesti, ettei tulkinta mitenkään voi olla ilmeinen, vaan siinä voidaan päätyä täysin vastakkaisiin lopputuloksiin riippuen siitä, minkälainen tulkinta annetaan maastavietävyydelle poikkeuksineen, etuuden luonteelle (eläketurva/sosiaalietuus) ja sitä kautta viime kädessä vapaan liikkuvuuden periaatteelle. Nämä samat peruskysymykset koskevat niin Ruotsin takuueläkettä kuin Suomen kansaneläkettäkin. Tähän tarvitaan nyt EU-tuomioistuimen kannanotto, jotta EU-oikeutta sovellettaisiin yhdenmukaisesti kaikissa jäsenmaissa.
Satoja valituksia vakuutusoikeudessa
Samaa asiaa joutuu nyt Suomessa ylimpänä oikeusasteena pohtimaan vakuutusoikeus, jossa on vireillä satoja asiaa koskevia valituksia. Olisi perusteltua, että asiasta saataisiin EU-tuomioistuimen tulkinta myöskin kansaneläkkeen suhteen. Mikäli eläkemaksun katkaisu katsotaan EU-oikeuden vastaiseksi, joutuu Kela todennäköisesti palauttamaan laittomasti leikatut eläkkeet edunsaajille. EU-tuomioistuimen päätös sinänsä ei kuitenkaan suoraan kumoaisi tai muuttaisi Suomen kansaneläkelakia tai tehtyjä leikkauspäätöksiä, vaan Suomen olisi itse tehtävä tarvittavat muutokset, ja mikäli nämä eivät korvaisi oikeudenmenetyksiä, niitä tultaisiin todennäköisesti taas vaatimaan oikeusteitse.
Tietysti on myös mahdollista, että Suomen vakuutusoikeus päätyy ratkaisemaan asian samoin kuin SAMU, eli hyväksymällä Suomen hallituksen EU-oikeustulkinnan (eli että kansaneläke vähimmäisetuutena olisi jonkinlainen poikkeus maastavietävyydestä). Tällöin syntyy riski siihen, että EU-tuomioistuin myöhemmin kuitenkin kumoaa tuon perustelun.
Pohjoismainen eläkeläisten oikeustaistelu osoittaa, että kansallisella säästöpolitiikalla on rajansa silloin, kun vastassa on EU-oikeus. Oikeusriidat voivat vielä kuitenkin jatkua pitkään.
Poliittisesti tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, miten Suomen uusi hallitus ensi kevään lopulla suhtautuu asiaan.
Joka tapauksessa Ruotsin tuore oikeuskehitys antaa viimeinkin edes vähän toivoa monelle aurinkorannikon kansaneläkeläiselle. Aiemmin sekä Euroopan komissio että SAMU (sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta) olivat hyläneet asiasta tehdyt valitukset.
Antti Maunu, Varatuomari, OTL, LL.M
Antti Maunu toimi aiemmin EU-oikeuden tutkijana Lapin yliopistossa ja sittemmin Euroopan komissiossa juristivirkamiehenä 25 vuotta ja on kirjoittanut tästä nimenomaisesta juridisesta valuviasta ja maastavietävyyden periaatteesta Sivustakatsoja-blogissaan jo kahden vuoden ajan. Ruotsin kamarioikeuden tuore ratkaisu on perusteluiltaan täsmälleen sama kuin mitä Maunu on aiemmin argumentoinut (ks. myös Ole-lehti 7/2026).
