Henkilökuvat

Pikku-Harrista bluesin aateliseksi

Pikkis Karén on saanut koko ikänsä tehdä sitä mistä nuorena unelmoi. (Kuva: Katja Korhonen)

Aurinkorannikolla tuntuu olevan kahta koulukuntaa: he jotka ovat olleet Pikkiksen keikalla, ja he jotka ovat vasta menossa.

 

Lavalla kitaraa näppäilee karheaääninen mies, jonka lavakarismasta huokuu vuosikymmenien vankka kokemus. Biisin loputtua hän tilaa ohikulkevalta tarjoilijalta cafe con lechen ja jatkaa vielä yhden biisin verran. Väliajalla virtuoosi ehtii istahtaa jutustelemaan pöydän ääreen ja hörppäämään kahvin.

Minusta aina tuntuu, että olen yleisölle velkaa, sillä he ovat mahdollistaneet sen, että olen saanut tienata leipäni musiikilla. Yleisö laittaa jaksamaan ja jatkamaan. Olen heille todella kiitollinen, Harri Karén pohtii tummien aurinkolasiensa takaa.

Ravintola Kukossa soitettu keikka oli tosin viimeinen ennen lyhyttä Aurinkorannikon keikkataukoa.

Menen hetkeksi Suomeen, sillä mikäli täällä iskee taas lockdown, niin parempi olla silloin muualla. Keväällä olin 11 päivää Espanjassa karanteenissa ja se riitti sitä laatua. Tosin tiedän jo, että se on maksimissaan viikko, niin jo alkaa menojalka vippasta ja soittamaan pitää päästä, hän toteaa.

Töölöstä taipaleelle

Palataan hetkeksi Helsingin Ruskeasuolle 50–60-luvun tietämille. Karjalan yhteiskoulun oppilas kulki läheisellä liikuntahallilla, sillä hän oli ahkera käsipallon pelaaja, jota kutsuttiin Pikku-Harriksi.

Isompi Harri oli tietysti Iso-Harri ja hänen muutettuaan pois nimeksi jäi Pikkis.

Tällä nimellä mies tunnetaan vielä 69-vuotiaanakin.

Kouluaikoina Pikkis kavereineen sai käsiinsä pallon lisäksi akustisen kitaran. Elettiin aikaa, jolloin kaikki halusivat olla muusikkoja ja kaikenlaisia rytmiryhmiä ja kokoonpanoja kasattiin jatkuvasti. Sitten tuli The Beatles, joka muutti kaiken.

Se räjäytti potin, joka iski ja kovaa. Silloin tajusin, että tämä on se juttu, mitä haluan tehdä. Sitä opeteltiin itse kaikki kuviot. Ei silloin ollut mitään juutuuppeja, jonka avulla olisi voinut opetella, Pikkis muistelee.

Palo musiikkiin oli syttynyt, eikä sitä nuotiota ole sammutettu vielä tähänkään päivään mennessä.

Puistossa soi blues

Heinäkuussa 1978 Järvenpään Vanhankylänniemessä järjestettiin historian ensimmäinen Puistoblues-tapahtuma. Esiintymislavana toimineelle rekan lavalle nousi ensimmäisenä esiintyjänä yhtye nimeltään Hemmin verstas, jonka laulajakitaristina Pikkis oli. Yleisöä oli noin 500 henkeä. Sittemmin tapahtuma on kasvanut kansainväliseksi bluesmusiikin ystävien festivaaliksi, joka kerää vuosittain jopa 80.000 henkeä.

2018 järjestettiin 40. Puistoblues, jonka lavalle taas Hemmin verstas nousi, tai noustiin niiden kanssa, ketkä on vielä hengissä. Meitä on enää kolme.

Blues on musiikkigenre, joka on lähinnä maestron omaa intohimoa, mutta ohjelmistossa soi myös esimerkiksi Gary Moore ja Santana.

1990-luvun lamavuosina piti kehitellä, että mitä sitä oikein tekisi. Bändit hajoilivat, kun niille ei ollut varaa maksaa keikkapalkkioita, joten silloin perusteltiin paljon duoja ja sieltä sitä sitten ponnistettiin maailmalle. Olen sahannut Suomea ristiin rastiin ja kovimpina keikkavuosina soitin noin 200 keikkaa vuodessa. Etenkin Lapin keikat ovat jääneet mieleen, ne oli suosikkejani. Aurinkorannikolle tulin ensimmäisen kerran 1996, jolloin täällä ei vielä ollut paljon suomalaisia. Heitettiin keikkaa espanjalaisille ja briteille. Meno oli melkoisen hurjaa, siellä vain pesetat lenteli lavalle ja soitto soi.

Pikkuhiljaa sana kiiri läpi Costa del Solin ja keikkoja riitti. Ilmasto houkutteli muuttamaan Espanjaan ja suomiyhteisön kasvaessa myös suomalaiset pääsivät jälleen nauttimaan Pikkiksen musisoinnista. Mikäli hän ei ole itse lavalla, niin vapaa-ajallaan suunta on silti keikkalavoja kohti.

Kuuntelen lähes mitä vain musiikkia, kunhan on livemusaa.

Helmikuussa 70-vuotta täyttävä musiikkivelho on suunnitellut järjestävänsä Espanjassa kunnon jamit juhlapäivänsä kunniaksi.

Ne ei sitten ole mitkään pienet sunnuntaipäivän jamit, Pikkis pamauttaa mahtipontisesti ja suuntaa takaisin lavalle kitaransa kanssa tekemään sitä, mitä on halunnut ja saanut koko elämänsä tehdä.

KUKA:

  • Harri ”Pikkis” Karén
  • Lähtöisin Helsingistä
  • Asuu Fuengirolassa
  • Blues-tulkitsija
  • 69 vuotta
  • Motto: Ota iisisti

Tiina Jokinen

Mitä pidit jutusta?
+1
35
+1
4
+1
0
+1
1
+1
0
+1
2

Kolumnit

Suvi Kauranen

Kalsaripäivä

Aiheutin taannoin jälkikasvulleni häpeän hetkiä tunnustamalla julkisesti, televisoidussa haastattelussa, että sunnuntait...
Kimmo Sahlman

Annus horribilis

Tästä vuodenvaihteesta voisi sanoa, että ojasta allikkoon. Luottavin mielin hyvästeltiin vanha...

Viikon kysymys

Jos kunnallisvaalit pidettäisiin nyt, minkä puolueen ehdokasta äänestäisit?

Katso tulokset

Loading ... Loading ...

Fuengirola.fi Facebookissa