Vuosi oli 1998. Fuengirolassa, Playa Polar solissa, kolme suomalaista istui parvekkeella golfkierroksen jälkeen. Viinilasit olivat kädessä ja keskustelu ajautui politiikkaan.
– Istuttiin Sakun parvekkeella ja tuli ajatus, että täällä on niin paljon suomalaisia, että miksei perustettaisi kokoomukselle paikallisyhdistys, Peter Fagernäs kertoo.
Mukana olivat Sakari Pekkarinen, Pekka ”Poku” Kivelä ja Fagernäs itse. Päätökset syntyivät nopeasti, ehkä yllättävänkin nopeasti.
– Jaettiin tehtävät saman tien: Saku puheenjohtajaksi, Poku sihteeriksi ja minä varapuheenjohtajaksi.
Fagernäsin muisti heittää hieman tehtävänjaossa. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Kivelä, hän hoiti pestiä puolitoista vuotta, Pekkarinen tuli sen jälkeen yhdistyksen johtoon ja toimikin puheenjohtajana seuraavat 15 vuotta.
Aluksi ajatus tuntui Fagernäsistä lähinnä vitsiltä.
– Minä pidin sitä vähän läppänä. Ajattelin, ettei tällainen ole edes mahdollista.
Mutta selvitystyö osoitti muuta. Suomen puoluejärjestelmä mahdollisti ulkomailla toimivan yhdistyksen, kunhan se rekisteröitiin Suomessa piirijärjestön alaisuuteen. Näin syntyi Aurinkorannikon kokoomus Uudenmaan piirijärjestön osastona.
Lojaalisuus kantaa vuosikymmenten yli
Fagernäs oli mukana yhdistyksen alkuvuosina, mutta muutti pois Espanjasta jo 2000-luvun alussa. Välissä kului peräti 15 vuotta ilman elämää Välimerellä.
Silti side ei katkennut.
– Mä olen Aurinkorannikon kokoomuksen jäsen ja tänne maksan jäsenmaksun.
Hän puhuu yhdistyksestä yhä omanaan.
– Kun kerran sen tekee, niin pitää pysyä lojaalina.
Toiminnan kasvu ei kuitenkaan ole hänen ansiotaan, hän korostaa.
– Kunnia kasvusta kuuluu niille, jotka mun jälkeen tuli.
“Täällä tapahtuu enemmän kuin missään”
Vaikka Fagernäs ei ole ollut arjessa mukana, hän on seurannut toimintaa läheltä.
– Mä ihailen tätä aktiivisuutta. Tämä on valtavan aktiivinen osasto.
Hän jopa heittää, että kyseessä voisi olla Suomen suurin kokoomuksen paikallisyhdistys, vaikka myöntääkin väitteen olevan ehkä hieman liioiteltu.
– Mä en ole sitä silti korjannut, hän naurahtaa.
Aurinkorannikon vetovoima näkyy hänen mukaansa erityisesti tapahtumissa.
– Teillä on se etu, että saatte todella kovatasoisia puhujia tänne. Costa del Sol houkuttaa.
Vertailu Suomeen on suoraviivainen:
– Kilpisjärven kokoomuksen tilaisuuteen marraskuussa ei ole ihan yhtä houkuttelevaa lähteä.
Taustavaikuttaja ilman virallista roolia
Fagernäs ei ole koskaan rakentanut uraansa aktiivipoliitikkona, vaikka nuoruudessa politiikka olikin vahvasti mukana. Hän toimi muun muassa kokoomusnuorten varapuheenjohtajana ja oli ehdolla eduskuntaan.
– Pari tuhatta ääntä enemmän, niin olisin tullut valituksi.
Pankkiura vei kuitenkin mennessään ja samalla aktiivinen politiikka jäi.
– Työnantajakin sanoi, että olisi parempi, ettei olisi niin näkyvästi mukana politiikassa.
Se ei kuitenkaan tarkoittanut vetäytymistä kokonaan. Päinvastoin.
– Mä olen koko ajan pitänyt aktiivisesti yhteyttä puoluejohtoon ja osallistunut varainhankintaan.
Lisäksi hän on tehnyt pitkän uran kokoomuksen säätiössä eri johtotehtävissä.
“Harmaa eminenssi tai ainakin harmaa”
Haastattelussa Fagernästä kuvataan puoliksi leikillään “harmaaksi eminenssiksi”, taustavaikuttajaksi, joka ei ole näkyvästi esillä, mutta jolla on vaikutusvaltaa.
Hän kuittaa määritelmän pilke silmäkulmassa:
– Harmaa ainakin.
Vaikutusvaltaa hän ei kiellä.
– Kyllä minä pidän aktiiviyhteyttä ihan pääministeriä myöten ja yritän ajaa yrityselämän ja kasvun agendaa.
Hänen mukaansa asema ulkopuolisena tuo myös etua.
– Kun minun ei tarvitse pyrkiä mihinkään, niin olen aika neutraali taho.
Viesti kaikille puolueille mutta eri vastaanotto
Fagernäs ei keskustele vain kokoomuksen kanssa. Hän kertoo olevansa yhteydessä myös muiden puolueiden edustajiin, erityisesti talouspolitiikan kysymyksissä.
– Mulla on jopa ystäviä sosiaalidemokraateissa.
Viestin perillemeno ei kuitenkaan ole hänen mukaansa yhtä tehokasta.
– Täytyy sanoa, että siellä kuunnellaan huonommin kuin kokoomuksessa.
Yksi keskeinen viesti on ollut talouskasvun edellytykset.
– Sellaista taikuria ei olekaan, joka veroja korottamalla saisi kasvua aikaiseksi.
Perintövero avainkysymyksenä
Yksi konkreettinen teema, jota Fagernäs on ajanut, on perintöveron poistaminen.
– Ehdottomasti se pitäisi poistaa.
Hän ihmettelee erityisesti sitä, miksi asia ei etene, vaikka sitä kannatetaan laajasti.
– Persuilla on ohjelmassa päätös, että perintövero pitäisi poistaa. Kysyin heiltä, miksette te aja sitä.
Selkeää vastausta ei ole tullut. Silti hän ei luovu toivosta.
– Kaikki on aina mahdollista. Niin pitää politiikassakin ajatella.
Peter Fagernäs vieraili Radio FugeFM:n studiolla Aurinkorannikon reissullaan. Kuuntele koko haastattelu kuvan alta.
Loading ...
