Nyt en puhu ilmavaivoista, puhun ilmaston vaivoista. Jos noudatamme Pariisin ilmastokokouksen päätöstä, niin tulee hoppu. Yksi murheenkryyni on lentomatkailu, tarkoitan turha lentely. Olen samaa mieltä Barcelonan pormestarin Ada Colaun kanssa, että ilmasiltaa Barcelonan ja Madridin välillä pitäisi rajoittaa. Onko mitään järkeä pitää yllä 200 lentoa viikossa Barcelonasta Madridiin, vaikka jokaisen käytössä on luotijuna (AVE), jolla pääsee nopeasti keskustasta keskustaan. Ilman stressiä ja tuskastumista turvallisuustarkastuksissa. Pääsee myös suoraan Madridin lentokentälle.
Sama koskee myös meitä Málagassa asuvia, meillä on käytössämme mitä mainioin luotijunatarjonta Madridiin. Juna saastuttaa 20 kertaa vähemmän.
Riittäköön tuo lentelemisestä. Pariisin sopimuksen myötä Saksa, yksi Euroopan rikkaimmista maista, oli päättänyt luopua kivihiilienergiasta vuoteen 2038 mennessä. Mutta mitä ihmettä, suomalainen energiayhtiö Fortum on mukana rahoittamassa uutta hiilivoimalaa juuri Saksassa. Mitä mainioin esimerkki kehitysmaille, Kiinalle ja Intialle. Mikähän mahtaa olla näiden maiden vastaus.
Menneellä viikolla päätin laittaa urbaanipuutarhani kevätkuntoon. Ostin Kekkilän turvetta, saivat isänmaani multaa ja minä samalla itse sitä kynsieni alle. Olisikohan pitänyt. Vastaus: HOW DARE YOU? Minusta oli tullut ympäristön vihollinen tuhoamalla Suomen soita. Suomen pinta-alasta soita on 30 prosenttia, 9 miljoonaa hehtaaria, siitä turvetuotantoa on 0,7 prosenttia. Turvetuotannon metallien vesiinlasku on sangen mitätön, jos verrataan esimerkiksi maa- tai metsätalouden tuottamiin päästöihin. Ja hevosenpaskaa ei täältä löydy, aion edelleenkin ostaa Kekkilää.
Kimmo Sahlman
Loading ...
