Málagan maakunnan synkät kesäluvut pysäyttävät. Kymmenen ihmistä kuoli liikenteessä heinä–elokuussa, kaksi kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin.
Jokaisen autoilijan on syytä katsoa peiliin. Kännykän räpläämiselle ratissa ei ole mitään hyväksyttävää perustetta. Myös kiire, ylinopeus ja turhat riskit ovat hengenvaarallinen yhdistelmä ruuhkaisilla teillä.
Tämä koskee luonnollisesti myös meitä suomalaisia. Aurinkorannikolla asuvat ja lomailevat suomalaiset ajavat samoilla teillä ja seisovat samoissa ruuhkissa. Suomalaisesta liikennekulttuurista tuttu varovaisuus kannattaa pakata mukaan Espanjaan.
Mutta vastuuta ei voi kaataa yksin tienkäyttäjien niskaan.
Aurinkorannikko on kasvanut valtavasti, mutta liikenneinfra ei ole pysynyt perässä. A-7 on pahimmillaan päivästä toiseen valtava ruuhkasumppu. Teiden kunto ja liittymien turvallisuus jättävät paikoin toivomisen varaa. Kun liikennemäärät kasvavat mutta väylät eivät vedä, seurauksena on väistämättä enemmän vaaratilanteita.
Kaikkein käsittämättömintä on, ettei yhdellä Euroopan merkittävimmistä matkailualueista vieläkään ole toimivaa junayhteyttä koko rannikon halki. Fuengirolaan juna sentään kulkee, mutta siitä länteen Marbella ja Estepona ovat edelleen ilman raideyhteyttä.
Jos junaa joudutaan odottamaan vielä vuosia, jotakin voidaan tehdä heti. Maksullisen AP-7:n hintoja pitäisi alentaa tuntuvasti tai tietulleista luopua kokonaan. Ei ole järkeä pitää nopeampaa moottoritietä kalliina samalla, kun rinnakkainen A-7 tukehtuu liikenteeseen.
Autoilijan vastuulla on ajaa turvallisesti. Päättäjien vastuulla on huolehtia siitä, ettei turvallista liikkumista Aurinkorannikolla ole tehty tarpeettoman vaikeaksi.
