Fuengirolan kaupunki aikoo sakottaa koiranomistajia, jotka eivät huuhtele lemmikkinsä virtsaa kadulta. Uuden sääntömuutoksen mukaan koiraa ulkoiluttavalla pitäisi jatkossa olla mukana vesipullo etikan kanssa sekoitettuna, jolla pissajälki laimennetaan. Muuten seurauksena voi olla jopa 750 euron sakko.
Ajatus on sinänsä ymmärrettävä. Fuengirola on pitkään pyrkinyt pitämään katunsa siisteinä ja viihtyisinä. Pormestari Ana Mula korostaa aivan oikein, että kaupungin puhtaus on myös asukkaiden vastuulla.
Silti moni koiranomistaja saattaa nostaa kulmiaan.
Espanjan kaduilla näkyy nimittäin edelleen paljon konkreettisempiakin siisteysongelmia. Koirankakkaa jää usein jalkakäytäville ja nurmikoille, vaikka sen kerääminen on ollut pakollista jo vuosia. Roskaaminen on myös arkipäivää: tupakantumppeja, muoviroskaa ja muuta jätettä näkyy etenkin tienvarsilla ja puistoissa tavalla, joka hämmästyttää monia pohjoisesta tulevia.
Näiden rinnalla koiran virtsa on ehkä hieman erikoinen taistelukohde.
Käytännön tasollakin sääntö herättää kysymyksiä. Koiranomistajat tietävät, että varsinkin uroskoira saattaa nostaa jalkaansa kymmenen metrin välein. Pitäisikö jokaisen merkkauksen päälle todella kaataa etikkavettä? Moni miettii, onko päätöstä valmisteltu sellaisten ihmisten toimesta, joilla ei ole omaa kokemusta koiran ulkoiluttamisesta.
Toisaalta sakon suuruus kuulostaa ennen kaikkea pelotteelta. Todellisuudessa näin suuria rangaistuksia tuskin jaellaan kovin herkästi. Silti sääntö voi tulla kalliiksi, jos sitä ryhdytään valvomaan tiukasti.
Mielenkiintoinen kysymys on myös se, miksi asiasta on tullut juuri Aurinkorannikolla niin iso teema. Fuengirola on koirien kaupunki: niitä on paljon sekä paikallisilla että ulkomaalaisilla asukkailla. Ehkä juuri siksi virtsajäljet ovat alkaneet näkyä katukuvassa enemmän kuin ennen.
Mutta jos tavoitteena on aidosti siistimpi kaupunki, moni toivoisi samaa päättäväisyyttä myös muihin ongelmiin: koirankakkaan, roskaamiseen ja yleiseen välinpitämättömyyteen sekä turvallisuuteen.
Silloin puhtaus ja elämänlaatu paranisivat myös muutoin kuin pelkällä pissapullolla.
Ja ehkä samalla voisi pohtia toisenkin kysymyksen: pitäisikö vastaavaa sääntöä joskus harkita myös Suomessa vai olisiko sekin askel hieman liian pitkälle?







