Fuengirolan Kansainväliset päivät ovat taas käsillä. Värikäs karnevaali on myös mittari sille, kuka kuuluu joukkoon ja kuka ei. Siksi Suomen paluu tapahtumaan vuoden tauon jälkeen on paljon enemmän kuin yksi caseta feria-alueen perällä.
Suomi on ollut mukana vuosittain pienellä mutta sitkeällä panoksella. Vuosien varrella suomalaiset ovat rakentaneet osastonsa usein talkoohengellä, tuoneet mukanaan tangon, iskelmän ja sinivalkoisen yhteisöllisyyden. Se ei ole ollut itsestäänselvyys. Matkan varrella on tullut vastoinkäymisiä ja kritiikkiäkin. Juuri siksi paluu on merkityksellinen.
Kun tapahtuma kokoaa jälleen kymmeniä maita samaan tilaan, Suomi ei ole mukana koon tai äänekkyyden vuoksi. Se on mukana siksi, että suomalaisyhteisö Fuengirolassa on todellinen, elävä ja aktiivinen. Se näkyy ravintoloissa, yhdistyksissä, mediassa ja nyt jälleen myös feria-alueella.
On helppo ajatella, että Suomen caseta on vain yksi muiden joukossa. Mutta juuri siellä, lattarirytmien keskellä Espanjan osaston naapurissa, suomalainen tango ja vappuperinne kertovat tarinaa maasta, joka ei katoa massaan vaan tuo sisukkaasti esiin oman äänensä.
Kansainväliset päivät ovat Fuengirolalle käyntikortti maailmalle. Samalla ne ovat peili kaupungin monikulttuuriselle arjelle. Ilman Suomea tuo kuva olisi vajaa ja siksi paluu korjaa enemmän kuin yhden ohjelman aukon.
Se palauttaa yhden yhteisön näkyviin.
Loading ...
