Omaisuutta myydään, veroja nostetaan

Suomeen voidaan saada uusi Antti Rinteen (sd.) johtama hallitus jo ensi viikolla. Kaikista pääkohdista päästiin sopimukseen.

Jotta lupaukset pienten eläkkeiden nostosta ja palveluiden parantamisesta saadaan toteutettua, veroja nostetaan 700 miljoonalla. Valtion omaisuutta pistetään lihoiksi jopa kolmella miljardilla, jotta ratahankkeet toteutuvat.

Rökäletappion eduskuntavaaleissa kokenut keskusta lähti hallitusneuvotteluihin sillä vaatimuksella, että valtiontalous tasapainottuu vaalikauden aikana niin, ettei lisävelkaa enää oteta.

Ainakin keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä vakuuttui hallitusohjelmasta. Hän uskoo puolueen keskeisten kynnyskysymysten toteutuvan.

Kaikki puolueet julistivat ennen vaaleja, että Suomen työllisyysaste pitää nostaa 75 prosenttiin. Tästä tavoitteesta ei uusi hallitus tingi. Laskelmat on tehty kahden prosentin talouskasvun varaan.

Talouskasvulle on kovat haasteet. Ennusteiden mukaan Suomen BKT kasvaa vähemmän kuin tuo hallituksen arvio. Talouskasvua voidaan toki kirittää nopeuttamalla ratahankkeita ja miljardien sellutehdasinvestointeja.

Pahimmat elinkeinoelämän ja yrittäjien pelot eivät näytä hallitusneuvotteluista tihkuneiden tietojen valossa toteutuvan. Yrittäjävähennys pysyy, eikä yritysten verotukseen ole tulossa merkittäviä korotuksia.

Listalta löytyy viiden prosentin lähdevero ulkomaisille sijoittajille ja kotimaisille yleishyödyllisille yhteisöille, kuten säätiöille ja työeläkelaitoksille. Lähdeveroa karsastavat erityisesti työeläkeyhtiöt, joiden mukaan vero luo paineita eläkemaksujen korottamiseen tai vaihtoehtoisesti leikkauksia eläkkeisiin.

Hallitusohjelmaa on kasassa jo 150 sivua, eikä kaikista yksityiskohdista ole tietoa. Talousraameista ja keskeisistä kohdista vallitsee kuitenkin neuvottelijoiden kesken yhteisymmärrys.

Vasemmistoliitto vastusti valtion omaisuuden myyntiä. Tähän puolue sai tukea myös ekonomisteilta. Heidän mukaansa tuottaviin investointeihin kannattaisi mieluummin ottaa lainaa, jota valtio saa nollakorolla, kuin myydä esimerkiksi pörssiyhtiöiden osakkeita. Osakkeiden tuotto kun on ollut keskimäärin yli viisi prosenttia.

Esimerkiksi ratojen rakentaminen nopeuttaa tavaroiden ja ihmisten liikkumista sekä edesauttaa suurien metsäteollisuusinvestointien toteuttamista ja toimintaa.

Syömävelkaa eli pysyviin menoihin ei pidä velkaa ottaa, mutta investointeihin, jotka maksavat nopeutuvana talouskasvuna itse itsensä, velanotto puoltaa paikkansa.

Valtion omistamien pörssiyhtiöiden osakkeiden tuotto nousee vuositasolla lähes puoleentoista miljardiin euroon. Velanotosta on rakennettu nollakorkojen aikanakin sellainen peikko, ettei Antti Rinteen pokeri kestänyt toteuttaa ekonomisten varsin yksimielistä ajatusta.

Lisävelan ottoa karsasti myös hallitusneuvotteluihin osallistunut keskusta. Se oli yksi Sipilän esittämistä kynnyskysymyksistä.

Hallitusneuvotteluista povattiin ennätysvaikeita, eikä Rinteen esittämään aikatauluun juuri uskottu. Jos ei nyt tule viime hetken takapakkeja, Suomi saa vihreän punamultahallituksen hyvissä ajoin ennen kuin EU:n puheenjohtajuus iskee päälle heinäkuun alussa.

Vaikka hallitus saadaan kasaan, ei peli ole sillä selvä. Ilmastotavoitteista kiinni pitäminen hakkuiden kasvaessa kaihertaa etenkin vihreitä ja vasemmistoliittoa. Velanotosta pitäytyminen taas ottaa koville, jos talouskasvu jääkin ennustettua hitaammaksi ja tavoiteltu 60 000 työpaikan lisäys toteutumatta.

Keskusta on vaalitappion kärsineenä helposti lähtökuopissa. Toista antijytkyä se ei kestä.

Pauli Uusi-Kilponen

Kirjoittaja on 40 vuotta media-alalla toiminut lehdistöneuvos.

Mitä mieltä olit kirjoituksesta?
  • Erinomainen (4)
  • Hyödyllinen (3)
  • Mielenkiintoinen (1)
  • Tylsä (0)
  • Vanha uutinen (0)