Yritysuutiset

Ohjelmistorobotiikka ja tekoäly – hyvä vai paha?

 

Muuttuva maailma on tällä hetkellä erittäin merkittävässä risteyksessä, jossa tekoäly on ottamassa yhä suurempaa roolia päivittäisessä elämässämme. Sitä käyttävät jo lähes jokainen suurempi tietotekniikka- ja nettiyritys, mutta tekoälyllä on voitu luoda aivan uusia työrutiineja ihan tavalliseen toimistoonkin.

Kyseessä on ohjelmistorobotiikka, joka on uusin tekoälyn tuoma kehityssuunta. Kuten tekoälyä, sitäkin käytetään tehostamaan ja automatisoimaan rutiininomaisia työtehtäviä tietotyössä. Se voi perustua joko ohjelmoituun standardisoituun työkulkuun tai siihen on voitu lisätä tekoälyn avulla koneoppimista, jolloin se oppii itsenäisesti työstä.

Ohjelmistorobotiikka on kuitenkin suunniteltu melko arkitason työtehtävien rutinoimiseen, joskin sen käyttömahdollisuudet ovat laajat. Se toimii kuitenkin kuin tavallinen ihminen, jonka työtehtäviä ja -päätöksiä se simuloi ja matkii. Se ei siis välttämättä itse tuota mitään uutta tai tarjoa tietoon perustuvia ratkaisuja – sitä varten on tekoäly.

Tekoäly on taas monimuotoisempi

Tekoälyn pääominaisuuksiin kuuluu tiedon analysoiminen, päätösten ja jopa havainnointien tekeminen. Se pystyy oppimaan (koneoppiminen) aikaisempien työprosessien ja ratkaisujen perusteella, joka tekee siitä erittäin monikäyttöisen. Tekoäly ei siis tarkoita pelkästään ihmisiä älykkäimpiä robotteja, joita olemme nähneet scifi-elokuvissa.

Tekoälyä voidaan yksinkertaisimmillaan käyttää nettisivuilla räätälöimässä käyttäjäkokemuksesta yhä henkilökohtaisempaa. Voit siis nähdä esimerkiksi aikaisemmin klikkaamasi mekon tai pelikonsolin myynti-ilmoituksen jatkuvasti sivuston etusivulla, ja samalla siihen on voitu liittää “vain sinulle tarkoitettu erikoisalennus”.

Se taatusti houkuttelee tekemään ostoksia matalammalla kynnyksellä. Markkinoijat käyttävät tekoälyä juuri mainosten räätälöinnissä. Evästeiden avulla sivustolle ohjelmoitu tekoälyohjelmisto voi helposti tehdä päätelmiä siitä, mistä tykkäät, minkä kokoisia vaatteita käytät ja mitä merkkejä suosit. Näet sitten sen mukaisia ehdotuksia mainoksina tai tuote-ehdotuksina.

Yhtä lailla jos haluat ottaa yhteyttä jonkin sivuston asiakaspalveluun, voit törmätä chattibottiin, joka on tekoälyyn perustuva automatisoitu ohjelmisto. Se sisältää useita aikaisemmin määriteltyjä vastauksia yleisimpiin kysymyksiin, joita se voi antaa kysyjän kirjoittamien avainsanojen perusteella. Chattibotti pystyy myös oppimaan aikaisemmista asiakastilanteista ja tarjota sen mukaan parempia vastauksia.

Automaatiorobotiikkaa ja tekoälyä ei voi välttää

Kaikenlaisen tekoälyn käyttöä ei voida kuitenkaan estää, vaikka lainsäädännön kannalta niiden käyttöönotto voi hidastua. Se on ollut nähtävissä etenkin itseohjautuvien autojen kanssa, jonka suurin kynnyskivi on ollut moraaliset ja eettiset kysymykset.

Tekoälyä on kuitenkin nähtävissä nettijätti Googlen algoritmeissä tai Amazonin verkkokaupassa. Jopa niin yksinkertaiset nettisivustot, kuin suomalaiset kasinot, käyttävät jo jonkinlaisia koneoppimisen algoritmeja muokkaamaan käyttökokemusta henkilökohtaisemmaksi esimerkiksi räätälöityjen mainosten ja erilaisia bonustarjouksia jotka tunnetaan nimellä kasinobonukset.

Yritysten on pakko ottaa se käyttöönsä, jos ne haluavat pysyä kilpailussa mukana ja samalla saada asiakkaita. Asiakkaat hakeutuvat mieluummin sivuille, joka tuntee hänen tarpeensa ja osaa tarjota juuri oikeita tuotteita nopeasti. Tehostaminen tulee siis pätemään myös itse asiakaskokemuksessa.

Kapea, vahva ja supertekoäly – missä vaiheessa olemme?

Tekoälystä käytetään yleensä kolmea määritelmää: se on joko kapeaa, vahvaa tai supertekoälyä. Nykyinen ihmisen käytössä oleva tekoälylaji on vielä kapeaa. Se tarkoittaa sitä, että tekoälyä voidaan vielä käyttää yhdessä työtehtävässä, kuten esimerkiksi sairaanhoidossa diagnoosin teossa.

Kapea tekoäly ei kuitenkaan pysty vielä havainnoimaan ympäristöään tai olemaan edes tietoisia sen ulkopuolisesta ympäristöstä. Se löytyy jo vahvasta tekoälystä, joka osaa jo tehdä ihmisen tapaista havainnointia ja sisältää tietoisuuden. Kaikkein villein näistä kolmesta on supertekoäly.

Photo by Michael Dziedzic on Unsplash

Supertekoäly on juuri se osa tekoälyä, joka sisältää suuria uhkakuvia. Kyseessä on tällöin ihmismieltä kaikissa osa-alueissa kyvykkäämpi älyn tila. Jopa Elon Muskin tapaiset nykyajan nerot ovat avoimesti kertoneet pelkäävänsä tekoälyn juuri tätä muotoa, jonka he uskovat syrjäyttävän ihmiset maailmassa.

Tekoälyn kehityksessä ja edistyksessä puhutaan yleensä kuitenkin kymmenistä vuosista, joten matka supertekoälyyn on tiedemiesten mukaan vielä pitkä. Luonnollisesti supertekoälyn vaarallisuus myös jakaa mielipiteitä. Joidenkin tekoälyä kehittävien professorien mielestä ihminen tulee aina hallitsemaan tekoälyllisiä koneita eikä tilanne tule koskaan olemaan päinvastainen.

Tekoäly ja kaikenlainen robotiikka kärsii scifin taakasta

Ihmisten odotukset sekä samalla uhkakuvat kärsivät monesti tieteiskirjallisuuden ja -elokuvien tarjoamista, fiktiivisistä näkymistä. Niissä tekoäly rinnastetaan joko maailmaa valloittaviin pahiksiin tai avuliaisiin sekä myöntätuntoisiin apureihin, jotka syöttävät ulos tieteellistä tietoa aina tarvittaessa.

Photo by Possessed Photography on Unsplash

Kyseisten mielikuvien myötä ihmiset suhtautuvat epäröiden tekoälyn tuomiin mahdollisuuksiin, koska takaraivossa on aina se pieni pelko siitä, että mitä jos jonain päivänä tekoäly miettisikin maapallon valtaamista ja meistä ihmisistä tulisi orjia?

Samalla ihmiset eivät oikeastaan pysty hahmottamaan tarkasti sitä, mihin kaikkeen tekoälyä sekä robotiikkaa voidaan käyttää ja mikä sen potentiaali on. Luonnollisesti tieteen näkökulman kannalta maapallon valtaus -skenaariot eivät ole kovin todennäköisiä, joskin kehitysvauhti on tällä hetkellä nopeampaa kuin koskaan.

Uhkakuva: Työpaikkojen menetys

Yleisin uhkakuva tekoälyn ja ohjelmistorobotiikan käytön laajenemisessa on se, että se tulisi viemään matalapalkkaisten ihmisten työpaikkoja. Samanlainen uhka koettiin myös silloin, kun tehtaita alettiin automatisoida. Tekoäly tulee kyllä muuttamaan työelämää, mutta missä määrin, se ei ole ihan yksiselitteinen asia.

Automaation ansiosta esimerkiksi kassoista on muodostunut automaattikassoja ja kassatyöhenkilöistä automaattikassojen valvojia. Tulevaisuudessa tekoäly voi jopa hoitaa asianajajan tai lääkärin työn tekemällä tietokantaan perustuvia diagnooseja, jolloin itse lääkäri kohtaa vain potilaan ensimmäisenä. Asianajajan sijaan taasen tekoäly voi käydä läpi aikaisempia oikeuksien päätöksiä.

Tekoälyn selkein vaikutus työelämään on seuraavanlainen: se tulee poistamaan tiettyjä ammatteja, se tulee muuttamaan tiettyjen ammattien työtehtäviä ja luomaan täysin uusia töitä. Se tehostaa työtä ja vähentää ihmistyön tarvetta. Työtä on kuitenkin riittänyt myös  aikaisemmankin suuren teollisuusautomaation jälkeen.

Työtehtävät tulevat olemaan mielekkäämpiä, koska varsinkin ohjelmistorobotiikan ansiosta ihan perustavanlaatuiset ja yleensä työntekijöitä eniten rasittavat perustehtävät voidaan automatisoida, jolloin työntekijä voi tehdä paljon mukavampia tehtäviä. Se voi melkeinpä vapauttaa meidät tylsistä työtehtävistä – kuten myynnin ja sairaanhoitoalan yksipuolisista raportointi- tai muista paperitöistä.

Uhkakuva: tekoäly on suurin uhka naisille

Jos taas puhutaan niin sanotuista tylsistä aloista, jotka yleensä koostuvat matalapalkkaisista palvelualan ammateista, kuten myynti- ja siivoustyö. Niissä työskentelevät yleensä varsinkin naiset, joten tekoälyä voidaan tällöin pitää uhkana juuri erityisesti naisille. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

Esimerkiksi myyntityössä myyjän työn voi hoitaa automatiikka, mutta itse myyjästä voi tulla asiakkaan kohtaava esimerkiksi henkilökohtainen avustaja tai automatiikan valvoja. Samoin siivoojasta voi tulla automatiikan valvoja, johon he voivat saada erikoiskoulutuksen tai siivoojat voivat siirtyä kotisiivoustöihin, jota ei voida automatisoida.

Yhtälaista muutosta voidaan nähdä useammallakin alalla, jonka lisäksi itse tekoälyn kehittämiseen ja robotiikkatuotteiden valmistamiseen sekä ohjelmointiin tarvitaan runsaasti uutta työvoimaa. Lisäksi etiikkaa, moraalia, empatiaa ja yleensäkin tunteita vaativia työtehtäviä tulevat ihmiset tekemään aina, koska niitä koneet eivät pysty tarjoamaan.

Työelämä on samalla uusien kysymysten äärellä

Tekoäly ja ohjelmistorobotiikka herättää taas kysymyksen työnteosta ja itse työn sisällön mielekkyydestä. Mitä vaaditaan mielekkääseen työhön? Onko se pelkkä palkka vai mitä työltä vaaditaan, että sen parissa viihtyisi? Siintääkö tulevaisuudessa perustulo, jos työpaikkoja ei pystytä turvaamaan kaikille katoavien työpaikkojen takia?

Perustulo tuo itsessään mukanaan useita kysymyksiä sen vaatimuksista ja perusteista, joten kaikin puolin voidaan olla yhtä mieltä siitä, että joka ikisen arki on tulossa muuttumaan melkoisesti seuraavien 20 vuoden sisällä.

Se voi tuntua pelottavalta varsinkin nuorilta, jotka joutuvat taatusti kokemaan kyseisen muutoksen, mutta nuoret ovat jo tottuneet epävarmuuteen ja työpaikkojen vaihtuvuuteen. Lisäksi he ovat avoimempia koulutukselle ja uusille muutoksille. Haasteiden kanssa painivan yhteiskunnan tulee kuitenkin olla kriittinen ja mahdollisimman tarkasti tiedettä tukeva ja siihen luottava, jotta murrosaika sujuisi ilman ongelmia.

Mitä pidit jutusta?
+1
0
+1
0
+1
0
+1
0
+1
0
+1
0

Kolumnit

Kimmo Sahlman

Solidaarisuutta

  Äärioikeistolainen Vox-puolue on sotajalalla siirtolaisia vastaan. Olen nähnyt myös siirtolaisuuden...

Viikon kysymys

Mitä grillaat mieluiten?

Katso tulokset

Loading ... Loading ...

Fuengirola.fi Facebookissa