Puolustusliitto Naton johtajat kokoontuvat tiistaina ja keskiviikkona Alankomaiden Haagiin huippukokoukseen. Asialistan kärjessä on Naton puolustusmenotavoitteen lyöminen lukkoon.
Huippukokous käynnistyi maanantaina Naton pääsihteerin Mark Rutten tiedotustilaisuudella.
Nato-maiden puolustus- ja turvallisuusmenojen tavoitteeksi on asetettu viisi prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 mennessä. Viiden prosentin menotasoa on vaatinut väkevästi Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump.
Espanjassa on ehditty jo uutisoida siitä, kuinka Espaja on luikerrellut irti budjettitavoitteesta. Pääministeri Pedro Sánchez puhui maan televisiossa sunnuntaina. Hän kertoi kirkkain silmin Espanjan sopineen Naton kanssa, että maa vapautetaan viiden prosentin puolustusmenotavoitteesta.
– Meidän tapauksessamme puolustusmenojen nosto viiteen prosenttiin olisi suhteetonta ja tarpeetonta, Sánchez sanoi puheessaan.
Lue myös: Nato-maat sopivat puolustusmenojen nostosta – Espanja sai vapautuksen
”Espanjan on käytettävä 3,5 prosenttia”
Espanjan pääministeri puhui kuitenkin suulla suuremmalla.
Naton pääsihteeri Mark Rutte korjasi maanantana julkisesti pääministeri Sánchezin arviota puolustusmenoista, joiden Sánchez oli sanonut nousevan 2,1 prosenttiin BKT:sta – ja että tämä olisi riittävä määrä Espanjan liittolaisvelvoitteiden täyttämiseksi.
Nato ei kuitenkaan ole samaa mieltä.
– Espanja uskoo voivansa saavuttaa tavoitteet 2,1 prosentilla, mutta Nato on täysin vakuuttunut siitä, että Espanjan on käytettävä 3,5 prosenttia, totesi Rutte maanantaina Haagin huippukokouksen alla.
Pääsihteerin puheenvuoro romuttaa Sánchezin väitteen ja vahvistaa sen, että Espanjan on kasvatettava puolustusmenojaan huomattavasti täyttääkseen Naton sille määrittelemät suorituskykyvaatimukset.
Naton lähteet korostavat lisäksi, että 3,5 prosentin osuus BKT:sta ei ole pelkkä suositus, vaan vähimmäistaso, jonka saavuttamista odotetaan kaikilta jäsenmailta osana liittouman uutta strategista linjaa.
”Nato ei tee poikkeussopimuksia”
Rutte kiitteli Espanjaa siitä, että se on aktiivinen maa Natossa. Espanjalta pyydetään tarkkaa raportointia siitä, riittääkö tavoitteisiin pääsemiseen vähäisempi puolustusbudjetti.
Rutte muistutti, että vaikka hän oli lähettänyt Sánchezille kirjeen, jossa taattiin Espanjalle “pyydetty joustavuus” puolustuskykytavoitteiden saavuttamiseksi kansallisesti valitsemallaan tavalla, Nato ei tee poikkeussopimuksia tai rinnakkaisia sopimuksia. Kyse on siitä, että maat voivat itse valita keinot, mutta eivät vältellä tavoitteita.
Lue myös: Pekka Toveri Espanjan Nato-karkuruudesta: ”Säälittävää”
Lisäksi Rutte korosti, että huippukokouksen loppuasiakirjaan sisältyy myös mahdollisuus tarkistaa tavoitteita vuonna 2029, ja näitä voidaan jopa kiristää, mikäli nykyiset eivät ole riittäviä.
Nato-huippukokous siunaa sovun
Puolustusliitto Naton on odotettu hyväksyvän 24.−26. kesäkuuta Haagissa pidettävässä huippukokouksessaan uuden puolustusmenotavoitteen. Tiistain ja keskiviikon kokoukseen osallistuvat Suomesta presidentti Alexander Stubb, puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) ja ulkoministeri Elina Valtonen (kok).
Nato-jäsenmaiden sopima menotavoite olisi kaksiosainen. Huippukokouksessa julkistettavan sitoumuksen mukaan liittolaiset lupaavat nostaa puolustusmenojaan 2 prosentista 3,5 prosenttiin seuraavan vuosikymmenen aikana.
Lisäksi maat käyttäisivät 1,5 prosenttia bruttokansantuotteestaan muuhun, ”puolustukseen liittyvien” menojen luokkaan.
Suomi käyttää nyt puolustukseen 2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tavoitteeseen pääsy tarkoittaisi vuosittain noin kolme miljardia euroa lisää puolustusrahaa.