Yleisesti uskotaan, että skandinaavit ovat säästäväisempiä kuin Välimeren alueen asukkaat. Vaikka tietyissä kulutusluokissa on jonkin verran perää, todellisuus on usein hyvin erilainen.
Pelaaminen ja iGaming: Yhteinen digitaalinen rajaseutu
Pelaaminen edustaa yllättävää pohjoisen ja etelän yhtymäkohtaa. Skandinaviassa peliteollisuus on kypsä ja teknologisesti edistynyt. Täällä ihmiset eivät ole vieraita peleille, ja jopa peliteollisuus on antanut oman panoksensa maailmalle. Maat, kuten Ruotsi ja Suomi, ovat tuottaneet joitakin maailman menestyneimmistä mobiilipeleistä, ja valtion ylläpitämät online-uhkapelialustat ovat vakiintuneita. Hyvä internet-yhteys yhdistettynä vahvaan digitaaliseen lukutaitoon ruokkii jatkuvaa osallistumista iGamingiin, urheiluvedonlyöntiin, joihinkin markkinoiden tarjoamiin parhaat nettikasinot ja satunnaisiin mobiilipelaamiseen.
Välimeren maat ovat kuroneet umpeen stereotypiaa. Mobiililaitteiden käyttöönotto ja parempi digitaalinen infrastruktuuri ovat tehneet online-uhkapelaamisesta ja -pelaamisesta helpommin saatavilla. Mailla, kuten Italialla ja Espanjalla, on nyt laaja käyttäjäkunta urheiluvedonlyönnille ja nettikasinoille. European Gaming and Betting Associationin tuoreiden tietojen mukaan pelien kulutus Etelä-Euroopassa on lähestynyt Pohjois-Euroopan tasoa sekä käyttäjämäärän että henkeä kohti lasketun menon suhteen, mikä antaa näille väitteille jonkin verran uskottavuutta.
Vaatetusmenot: Hillitty tyyli vs. ilmeikäs muoti
Skandinaviassa tyyli suosii usein minimalismia. Kuten kaikessa, myös tässä tyylikkyys on toissijaista käytännöllisyyden kustannuksella. Lämmin Välimeren ilmasto tarjoaa enemmän valinnanvaraa ja muodin on käytännöllisyyden edelle, mutta hinnalla millä hyvänsä. Skandinaviassa vaatevalinnat heijastelevat usein kestävyyden, neutraalien värien ja käytännöllisyyden mieltymystä. Kulttuurissa korostetaan toiminnallisuutta ja ympäristön kestävyyttä, joten kuluttajat investoivat tyypillisesti vähemmän, mutta laadukkaampiin vaatteisiin.
”Osta vähemmän, valitse hyvin” -ajattelutapa on yleinen, ja sitä vahvistavat kylmän ilmaston käytännöllisyys ja ympäristötietoisuus, joissa tavaroita ja palveluita harkittu ostaminen on normi. Eurostatin ja kansallisten tilastokeskusten tietojen mukaan kotitalouksien keskimääräiset vaatemenot Ruotsissa tai Norjassa ovat jatkuvasti alhaisemmat kuin Italiassa, Espanjassa tai Kreikassa.
Välimeren maat osoittavat suurempaa kiintymystä muotiin henkilökohtaisen ja sosiaalisen ilmaisun muotona. Etelä-Euroopan kulttuurit arvostavat usein ulkonäköä, ja niillä on pitkät perinteet kausiluonteisesta muodista, räätälöidyistä vaatteista ja katukaupoista.
Kauneustuotteet: Hyvinvointi vs. Glamour
Skandinaaviset kuluttajat omaksuvat yleensä ihonhoito etusijalla olevan lähestymistavan kauneuteen, jolle on ominaista pelkistetty rutiini ja luonnollisten ainesosien suosiminen. Aivan kuten vaatteissa, tässäkin keskitytään käytännöllisyyteen ja hyötyihin, eikä niinkään esittelyyn. Lumenen tai Verso Skincaren kaltaisten tuotemerkkien suosio heijastaa tätä puhdasta ja toiminnallista estetiikkaa. Markkinat priorisoivat läpinäkyvyyttä, turvallisuutta ja kestävyyttä, minkä seurauksena ostoksia tehdään vähemmän pidemmän käyttöjakson aikana. Välimeren kuluttajiin verrattuna skandinaavit käyttävät vähemmän rahaa kosmetiikkaan ja henkilökohtaisen hygienian tuotteisiin sekä määrän että valikoiman suhteen.
Välimeren kulttuureissa kauneusrituaaleihin liittyy usein perinne, aistillisuus ja sosiaaliset odotukset. Kuten vaatteissa, meikin on oltava linjassa. Italian ja Espanjan kaltaisissa maissa on vahvat markkinat meikille, hajuvesille ja henkilökohtaisen hygienian tuotteille, ja sekä kotimaisilla että kansainvälisillä tuotemerkeillä on suuri kysyntä. Myös ilmasto vaikuttaa tapoihin; Lämpimämmät lämpötilat ja ulkoiluelämä johtavat tiettyjen kauneustuotteiden, kuten aurinkovoiteiden, hajusteiden ja hiustenhoitotuotteiden, lisääntyneeseen käyttöön.
Alkoholin kulutus: Vertailukelpoinen kulutus kulttuurieroista huolimatta
Vaikka alkoholinkäytön sosiaaliset kontekstit eroavat toisistaan, keskimääräinen alkoholin kulutus Skandinavian ja Välimeren väestön välillä on samankaltaisempaa kuin stereotypiat antavat ymmärtää. Skandinavian tiukasti säännellyt alkoholimarkkinat tarkoittavat, että hinnat ovat huomattavasti korkeammat, erityisesti Norjassa ja Ruotsissa, joissa alkoholiverotus on Euroopan korkeimpia. Suomalaiset tunnetaan kyvystään käsitellä likööriä, mikä nostaa maan keskiarvoa, mutta he eivät pärjää tässä verrattuna Välimeren laajaan valikoimaan, ja suomalaisilla on Euroopan kallein alkoholi.
Välimeren maissa alkoholi on integroituneempi osaksi jokapäiväistä elämää, ja sitä kulutetaan usein aterioiden yhteydessä ja pienempiä määriä. Viinintuotanto on myös paikallista ja edullista. Viinin ja väkevien alkoholijuomien suuremman käyttötiheyden ja kulttuurisen juurtumisen vuoksi kokonaiskulutus joissakin Etelä-Euroopan kotitalouksissa on kuitenkin lähellä Skandinavian tasoa. Eurostatin luvut osoittavat, että alkoholin osuus kotitalouksien budjeteista on 1,5–2,5 % molemmilla alueilla maasta ja vuodesta riippuen.