Vastaus ei ole yksiselitteinen. Suomalaisten vapaa-ajanvietto Espanjassa on vuosien varrella muuttunut, ja eritoten viimeisen viiden vuoden aikana digitaaliset palvelut ovat piirtäneet kokonaan uuden kartan sille, miten päivät ja illat kuluvat. Vanha ekspattielämä ei ole kadonnut, mutta sen rinnalle on tullut toinen kerros, joka näkyy lähinnä ruutujen takana. Siitä puhutaan harvemmin, mutta se on iso osa monen arkea.
Rantaelämää, petankkia ja espanjalaisia aamuja
Perinteinen kuva suomalaisesta ekspatista Costa del Solilla on tuttu: aamukävely rantabulevardilla, lounas espanjalaisessa baarissa, iltapäivän petankkia ja saunailta jonkun kotona. Tästä kaavasta pidetään yhä kiinni, eikä ihme. Fuengirolan suomalainen yhteisö on yksi Euroopan tiiviimpiä, ja yhdessä tekeminen on luonteva osa arkea täällä.
Marbellan satamassa näkee suomalaisia purjehtijoita. Benalmádenassa pelataan golfia. Málagan vanhassakaupungissa kierretään tapasbaareja porukalla. Peruskaava on pysynyt samana vuosikausia: liikutaan ulkona, syödään hyvin ja vietetään aikaa ihmisten kanssa. Ilmasto mahdollistaa sen ympäri vuoden, ja juuri siksi moni on alun perinkin muuttanut tänne.
Mutta yksi asia erottaa suomalaiset muista ekspattiryhmistä Espanjassa. Britit kerääntyivät perinteisesti pubeihin, saksalaiset omiin kerhoihinsa, mutta suomalainen hakeutuu jossain vaiheessa iltaa omaan rauhaan. Se on luonteenomaista. Meille vapaa-aika ei aina tarkoita yhdessäoloa, vaan myös sitä, että saa olla yksin ilman selitysvelvollisuutta.
Espanjalaista naapuria tämä saattaa hämmentää. Miksi se suomalainen menee sisälle jo yhdeksältä, vaikka ilta on vasta alussa? Mutta me tiedämme vastauksen. Joskus paras vapaa-aika on sellaista, jossa ei tarvitse puhua kenellekään. Se ei ole epäkohteliaisuutta. Se on latautumista.
Tämä taipumus näkyy vahvasti siinä, miten illat Costa del Solilla kuluvat.
Digitaalinen Suomi taskussa
Telkkari on auki, mutta espanjalainen ohjelmatarjonta ei oikein uppoa. Ruutu, Yle Areena ja muut suomalaiset suoratoistopalvelut ovat monelle ensimmäinen asia, jonka Espanjaan muuttanut järjestää itselleen VPN:n kautta. Kotimainen viihde kulkee mukana, vaikka osoite vaihtuu.
Tässä kohtaa suomalaisten ja espanjalaisten vapaa-ajanvietto eroaa selvästi toisistaan. Espanjalainen viettää iltaa baarissa tai tapaa ystäviä myöhään. Suomalainen vetäytyy kotiin yhdeksältä ja avaa kannettavan. Se ei ole tylsyyttä. Se on suomalaisuutta.
Kotimaiset verkkopalvelut ovat ekspatille elinehto. Verkkopankit, uutissivustot, podcastit, pelipalvelut ja verkkokaupat pitävät kiinni suomalaisessa arjessa, vaikka ympärillä puhutaan espanjaa. Monelle tuttu kieli ja tutut käyttöliittymät ovat tapa ylläpitää identiteettiä vieraassa maassa. Kun kaikki muu ympärillä on espanjaksi, suomenkielinen palvelu tuntuu kodilta.
Viihteen puolella valikoima on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Suomenkielisiä palveluita löytyy niin urheiluvedonlyöntiin, musiikin kuunteluun kuin muuhunkin ajanvietteeseen. Nettipelaamista tutuilla pankkitunnuksilla esittelee esimerkiksi PikakasinotSuomi, ja kynnys pelata noita pelejä ulkomailta käsin on matala. Geoblokkaukset harvoin koskevat suomalaisia palveluita samalla tavalla kuin vaikkapa brittien suosimia alustoja.
Tämä digitaalinen ekosysteemi on iso ero verrattuna moniin muihin ekspattiryhmiin. Suomalainen kantaa Suomea mukanaan puhelimessa ja kannettavassa, ja se tuntuu luontevalta koska palvelut on rakennettu suomalaisille suomalaiseen makuun.
On myös syytä muistaa, miten paljon helpommaksi tekniikka on tehnyt ulkomailta asioinnin ylipäätään. Vielä kymmenen vuotta sitten Espanjassa asuvan piti soittaa Suomeen hoitaakseen pankkiasioitaan. Nyt kaikki hoituu puhelimella aamukahvin ohessa. Sama pätee viihteeseen: kun palvelu tunnistaa sinut pankkitunnuksilla, sijaintisi ei enää ole ongelma. Se vapauttaa aikaa siihen, mikä Espanjassa oikeasti on tärkeää: elämiseen.
Espanjalainen rytmi ja suomalainen rauha
Viikonloput Costa del Solilla näyttävät erilaisilta kuin Suomessa, mutta eivät ehkä sillä tavalla kuin ulkopuolinen kuvittelisi.
Lauantaiaamuna saatetaan käydä Fuengirolan torikadulla tai Los Bolichesin kirpputoripäivillä. Iltapäivällä grillataan pihalla tai terassilla. Joinain päivinä lähdetään Málagan keskustaan katsomaan näyttelyä tai Mijas Puebloon juomaan kahvia vuoristokylän aukiolla. Toisinaan ajetaan Rondaan tai Nerjaan päiväreissulle, jos kaipaa vaihtelua rannikkorutiiniin.
Ilta alkaa rauhallisesti. Siinä missä espanjalaiset naapurit lähtevät syömään kymmeneltä illalla, suomalainen on jo sohvalla viltin alla. Tämä rytmiero on hauska mutta todellinen. Olen kuullut monen pitkäaikaisen asukkaan sanovan, että ensimmäisen vuoden yrittää pysyä espanjalaisessa rytmissä, mutta toisen vuoden jälkeen antaa periksi ja palaa omaan aikatauluunsa. Herää seitsemältä, syö kuudelta ja on sängyssä kymmeneltä. Kuten Suomessa.
Mielenkiintoinen poikkeus on sunnuntait. Espanjassa sunnuntai on perhepäivä, ja sen suomalaisetkin ovat omaksuneet. Lounas venyy pidemmäksi kuin arkena, ruokakaupassa on hiljaista iltapäivällä ja koko rannikko hengittää hitaammin. Sunnuntaisin suomalainen ja espanjalainen rytmi ovat lähimpänä toisiaan.
Suomalaisille vapaa-aika on usein omaa aikaa. Hiljaisuutta ja itse valittua tekemistä. Espanjalaisille se on sosiaalista ja jaettua. Kumpikin tapa on yhtä oikea, mutta ero näkyy arjessa selvästi.
Moni pitkään Espanjassa asunut suomalainen on kuitenkin löytänyt oman välimuotonsa. Espanjalainen lounas ystävien kanssa, suomalainen ilta kotona. Tai toisinpäin: rauhallinen aamu yksin, sitten iltaa myöten espanjalaisessa menossa mukana. Se vaatii pari vuotta, mutta lopulta löytyy oma rytmi, joka ei ole täysin suomalainen eikä espanjalainen vaan jotain siltä väliltä. Parhaimmillaan ekspatielämä on juuri tätä: poimii molemmista kulttuureista sen mikä itselle sopii.
Yhteisö ja ne jotka eivät kuulu mihinkään
Fuengirolan suomalaisyhteisöllä on oma painovoimansa. Suomi-koulu, seurakunnan tilaisuudet, urheiluseurat ja epäviralliset porukat pitävät ihmisiä yhdessä. Näissä piireissä vapaa-ajanvietto on usein järjestettyä: retkiä Rondaan, patikointia vuoristossa, yhteisiä juhlapyhiä ja kesäjuhlia.
Samalla on iso joukko suomalaisia, jotka elävät Espanjassa mutta eivät kuulu mihinkään yhteisöön. He ovat etätyöläisiä, eläkeläispariskuntia tai talviasukkaita, joiden sosiaalinen verkosto on enimmäkseen verkossa. Heille vapaa-aika on sitä, mitä se on Suomessakin: omia harrastuksia, omaa rauhaa ja itse valittuja hetkiä. Erona on vain ilmasto ja se, että kaupan tuotteet ovat erilaisia.
Tämä jako on kiinnostava, koska se rikkoo oletuksen siitä, että ulkomaille muuttaminen automaattisesti tekee ihmisestä sosiaalisemman. Jotkut muuttavat Espanjaan nimenomaan rauhan perässä. He haluavat asua siellä missä on lämmin, mutta elää samalla tavalla kuin Suomessa. Ja siinä ei ole mitään vikaa.
Juuri tässä kohtaa verkkopalvelut astuvat kuvaan uudestaan. Kun fyysinen yhteisö ei ole käden ulottuvilla, digitaaliset palvelut korvaavat osan siitä sosiaalisesta kudoksesta. Suomalainen WhatsApp-ryhmä Fuengirolassa voi olla tärkeämpi kuin naapuri. Ja suomalainen verkkopalvelu tuntuu tutummalta kuin espanjalainen vastaava, vaikka molemmat tekisivät saman asian.
Tämä ei ole huono asia. Se on vain erilaista kuin se kuva, jota ekspatielämästä usein maalataan. Sosiaalinen media näyttää aurinkoisia terassikuvia ja purjeveneiltoja, mutta todellisuudessa suuri osa vapaa-ajasta kuluu aivan samalla tavalla kuin Suomessa. Luetaan, selataan puhelinta, katsotaan sarjaa ja mennään ajoissa nukkumaan. Ympäristö on vain kauniimpi, ja tammikuussakin on viisitoista astetta.
Mitä tulevaisuus tuo
Suomalaisten vapaa-ajanvietto Espanjassa muuttuu samaa tahtia kuin Suomessakin. Nuoremmat ekspatit ja etätyöläiset tuovat mukanaan uusia tapoja. Padel on syrjäyttänyt golfia osalle. Coworking-tilat toimivat iltaisin kohtaamispaikkoina. Espanjalainen ruokakulttuuri kiinnostaa enemmän kuin kymmenen vuotta sitten, ja yhä useampi suomalainen käy paikallisilla viinikursseilla tai opettelee tekemään tortillaa kunnolla.
Myös suhtautuminen espanjan kieleen on muuttunut. Vanhempi sukupolvi pärjäsi usein pelkällä suomella ja englannilla, mutta nuoremmat haluavat oppia kielen. Se avaa ovia paikalliseen kulttuuriin ihan eri tavalla. Kun ymmärtää mitä naapuri sanoo, kynnys lähteä paikallisille festivaaleille tai liittyä espanjalaiseen urheiluseuraan madaltuu huomattavasti. Ja kun espanjalainen kaveri kutsuu flamencoiltaan, ei tarvitse enää empiä.
Samalla vanha kaava ei katoa. Rantakävely, kahvi ja petankki eivät mene pois muodista. Ne ovat se perusta, jonka päälle kaikki muu rakennetaan. Ja rehellisesti sanottuna, juuri se yksinkertaisuus on monelle se syy, miksi Espanjaan jää. Ei tarvitse tehdä mitään erikoista. Riittää, kun menee ulos ja aurinko paistaa.
Jos jotain Costa del Solilla oppii, niin sen, että vapaa-aika ei ole yksi asia. Se on kerros kerrokselta rakennettu kokonaisuus, jossa suomalainen rauhallisuus ja espanjalainen elämänilo mahtuvat samaan päivään. Aamulla patikoidaan vuoristossa, päivällä syödään tapaksia torilla, illalla katsotaan Yle Areenaa sohvalla. Ja parhaimmillaan se kaikki mahtuu samaan iltapäivään.







