Espanjassa voi joskus pienestä arkisesta asiasta syntyä ”seikkailu”.
Lasken seikkailuksi myös kaikki tapahtumat, jotka eivät ole hintansa väärtejä, mutta kokemuksina mieleenpainuvia.
Toissa päivänä löysin lompakkoni pohjalta kahtena kappaleena olevan kymmenen euron setelin. Koska puolikas kymppi ei kelpaa vitosena, niin ajattelin, että jossain välissä vaihdan sen pankissa uuteen.
Saavuin pankkiini kello 11.30, koska ne sulkeutuvat kello 14.00. Henkilökunnan mukaan olisin voinut tallettaa setelin palaset omalle tilille, mutta kassa oli suljettu jo kello 11.00.
Toimihenkilö ehdotti, että kävisin Espanjan keskuspankin, Banco de Españan, sivukonttorissa.
Siellä kaksi aseistettua vartijaa kertoivat, että minun pitää sopia tapaaminen etukäteen. He opastivat soittamaan palvelunumeroon, josta olisin voinut saada ajan samalle hetkelle.
Palvelunumerosta vastattiin välittömästi. Aikaa en enää saanut samalle päivälle, mutta seuraavaksi päiväksi kuitenkin.
Seuraavana aamuna palasin pelipaikalle. Turvatarkastuksen jälkeen odotin, että kaksi panssarilasia avautuu. Sen jälkeen odotin, että takanani oleva ovi sulkeutuu ennen kuin seuraavat ovet avautuvat.
Olin muutaman minuutin etuajassa. Isossa pankkisalissa oli useiden kameroiden lisäksi vain kaksi kassaa ja kaksi asiakasta. Käteistä rahaa käsittelevä kassa puuttui.
Kassa saapui paikalle tasan sovittuna aikana. Hän pyysi laittamaan kympin setelin luukusta sisälle.
Seteli koki saman kohtalon kuin minä aiemmin. Ensin sulkeutui minun puoleinen panssarilasi ennen kuin henkilökunnan puoleinen ovi avautui.
Lopuksi minun piti täyttää lomake, miksi halusin vaihtaa setelin. Kun selitys oli allekirjoitettu ja hyväksytty, niin sen jälkeen turvatoimet käynnistettiin vastaisessa järjestyksessä.
Koko prosessiin meni aikaa kahtena päivänä yhteensä puolitoista tuntia, joten tuntipalkalle siinä ei päässyt, mutta olen taas yhden kokemuksen rikkaampi.
