Useat suomalaiset yrittävät edelleen epätoivoisesti selittää, miten Espanjassa on vallalla mañana-kulttuuri. Ei pidä paikkaansa.
Arkea ja aurinkoa -podcastin juontaja Alma Ulvelin pohti yhdessä jaksossa, ettei espanjan kielestä löydy ajoissa-sanaa, joka tarkoittaa suomeksi olla etuajassa.
Espanjalainen taas viittaa puntual-sanalla usein meihin pohjoiseurooppalaisiin guireihin, jotka yrittävät stressaantuneena ehtiä paikalle ajallaan. Kellon seuraaminen aiheuttaa vain sydänkohtauksen.
Jos normaali 15 minuutin myöhästyminen tapaamisesta kääntyy suomalaisen suussa mañana-kultuuriksi, niin silloin espanjalainen voisi samalla logiikalla pitää meitä suomalaisia moukkina, koska emme tervehdi nimellä tai kielessämme por favor -korvataan konditionaalilla.
Suomalainen, joka valittaa ravintolassa laittomasta yhden euron palvelumaksusta on espanjalaisten silmissä tacaño tai andalusialaisittain agarro eli kitupiikki. Espanjalainen ymmärtää, että yrittäjän pitää tienata.
Espanjalainen myös jättää tarjoilijan tarjoamaa ilmaista juomaa vastaan entistä suuremman tipin. Espanjalainen ymmärtää, että myös tarjoilijan pitää tienata, vaikka juoma on pois yrittäjän pussista. Tosin myös yrittäjät tarjoavat ilmaiseksi juomia hyville asiakkaille.
Suomalaiset myös valittavat, että virastossa asiointi on epäloogista. Ei ole, kun tietää, missä virastossa hoituu mikäkin asia. Nykypäivänä tieto löytyy internetin syövereistä.
Kielitaidottomuus tai halu olla maksamatta asianhoitajalle ei tee asioista epäloogista. Se tekee ihmisestä ylimielisen. Maahantunkeutujan, jota ei kiinnosta sopeutua yhteiskuntaan.
Yhteiskuntaan sopeutumisen voi aloittaa pienin askelin. Ensi kerralla, kun menet Hima-baarin ilmaiselle makkaramaanantaille, niin jätät oman vesipullon kotiin ja ostat juoman. Sen jälkeen tippaat tarjoilijaa ilmaisesta makkarasta.
Siitä se lähtee, yhteiskuntaan sopeutuminen.







