Espanjan Aurinkorannikolla sijaitseva Mijas ja erityisesti sen vanha kylä – Mijas pueblo – tunnetaan valkoisista taloistaan, vuoristomaisemistaan, sekä tietysti aaseistaan. Jo vuosikymmenten ajan niin sanotut aasitaksit (burro taxi) ovat olleet yksi kylän tunnetuimmista nähtävyyksistä. Aasit ovat kuljettaneet matkailijoita Mijasin kapeilla kujilla ja muodostuneet samalla koko kunnan tunnukseksi, joka näkyy matkamuistoissa, markkinoinnissa ja matkailuesitteissä.
Viime vuosina juuri tämä perinne on kuitenkin joutunut yhä voimakkaamman arvostelun kohteeksi. Eläinten hyvinvointia puolustavat järjestöt ja aktivistit ovat järjestäneet mielenosoituksia sekä kampanjoita, joissa on kyseenalaistettu aasien käyttö matkailuelinkeinon vetonaulana. Kritiikki on kohdistunut muun muassa eläinten työolosuhteisiin ja siihen millaisessa kuumuudessa ne joutuvat olemaan.
Mijasin kaupunginjohto pyrkii nyt vastaamaan tähän keskusteluun uudella tavalla. Kunta on käynnistänyt hankkeen, jonka tavoitteena on rakentaa kokonaan uudenlainen aasipuisto ja vierailukeskus. Tarkoituksena ei ole korostaa aasien työkäyttöä vaan niiden suojelua, hyvinvointia ja historiallista merkitystä.
Aasien oma puisto on suunnittelun alla
Suunnitteilla oleva kokonaisuus kulkee nimellä El Burrito de Mijas. Se sijoittuisi nykyisten aasitallien alueelle Vial Surin varrelle Camino de las Canterasin läheisyyteen.
Hankkeen ensimmäinen vaihe oli suunnittelutyön kilpailutus, jonka jälkeen projektin laatiminen annettiin OLUZ-yhtiölle hieman alle 40.000 euron sopimuksella. Kun suunnitelmat valmistuvat, kaupunki voi kilpailuttaa varsinaiset rakennustyöt.
Puiston tavoitteena on luoda paikka, jossa asukkaat ja matkailijat voivat tutustua aasien historiaan ja merkitykseen ilman, että eläimet toimivat perinteisinä turistikuljetuksina. Samalla alueesta halutaan tehdä aasien hyvinvointia tukeva ympäristö, jossa ne voivat liikkua nykyistä vapaammin.
Tilaa ja liikkumisen vapautta
Suunnitelmien mukaan puisto rakennetaan maisemaan mahdollisimman luonnollisesti sulautuvaksi. Osa rakennuksista voidaan sijoittaa osittain maan sisään, ja niiden katot voidaan peittää kasvillisuudella. Tarkoituksena on hyödyntää alueen luonnollista topografiaa sen sijaan, että ympäristöä muokattaisiin voimakkaasti.
Keskeinen osa hanketta on aasien puolivapaa elinympäristö. Vierailijat voisivat tarkkailla eläimiä niiden omassa ympäristössä ja kulkea alueella varjoisilla kävelyreiteillä. Eläinten kanssa olisi mahdollista olla vuorovaikutuksessa, mutta suunnitelmien mukaan kyse ei olisi ratsastuksesta tai perinteisistä aasikyydeistä.
Puistoon kaavaillaan myös näköalapaikkaa ja eräänlaista aasien tarkkailuobservatoriota, josta eläimiä voisi seurata niiden luonnollista käyttäytymistä häiritsemättä.
Väljät tilat jopa 48 eläimelle
Suunnitelmat ovat varsin yksityiskohtaisia. Alueelle rakennettaisiin kolme suurta tallimoduulia aaseille sekä erillinen eläinlääkinnällisiin tarpeisiin tarkoitettu rakennus. Lisäksi alueelle tulisi varasto- ja huoltotiloja.
Talliosastot sisältäisivät yhteensä 24 erillistä karsinaa. Jokainen karsina puolestaan on mitoitettu kahdelle aasille, joten kokonaiskapasiteetti olisi 48 eläintä.
Karsinoiden suunnittelussa painotetaan eläinten liikkumismahdollisuuksia. Tilojen tulee olla riittävän suuria, jotta aasit voivat kääntyä, liikkua ja levätä luonnollisesti. Jokaisessa osastossa olisi myös oma vesipiste juomista varten.
Tallien sijoittelussa pyritään hyödyntämään maaston korkeuseroja. Rakennukset voidaan sijoittaa joko kävelyreittien ylä- tai alapuolelle siten, että ne sulautuvat ympäristöön mahdollisimman huomaamattomasti.
Eläkekoti ja eläinsuojeluksellisia tehtäviä
Yksi hankkeen kiinnostavimmista piirteistä on suunnitelma aasien ”eläköitymisestä”. Puisto ei olisi ainoastaan nykyisten eläinten koti, vaan sinne voitaisiin sijoittaa myös ikääntyneitä aaseja viettämään eläkepäiviään.
Lisäksi alueelle halutaan mahdollisuus ottaa vastaan aikuisia aaseja kuntoutettaviksi ja myöhemmin sijoitettaviksi uusiin koteihin tai muihin sopiviin ympäristöihin. Näin puistolla olisi myös eläinsuojelullinen tehtävä.
Kaupunki on nostanut esiin myös burro andaluzin eli andalusialaisen aasin säilyttämisen. Rotu on vuosien mittaan vähentynyt, minkä vuoksi sen tunnettuuden ja suojelun lisääminen nähdään tärkeänä tavoitteena.
Vierailukeskus jakaa tietoutta aaseista
Puiston yhteyteen suunnitellaan myös Burro Mijeño -vierailukeskusta, jossa esiteltäisiin aasien historiaa Mijasissa. Tarkoitus on kertoa, kuinka eläimet olivat aikanaan välttämätön osa paikallista arkea aikana, jolloin vuoristokylän jyrkät tiet kuljettiin jalan tai kuormajuhtien avulla.
Samalla keskus pyrkisi selittämään, miten työeläimestä tuli yksi Aurinkorannikon tunnetuimmista matkailusymboleista ja miksi sen rooli on nyt muuttumassa.
Alueelle on suunnitteilla myös laaja verkosto kävelyreittejä, varjoisia polkuja, aidattuja niittyalueita, virkistyspaikkoja sekä ratsastuskenttää muistuttava harjoitusalue. Osa suunnitelmista liittyy myös luonnonhoitoon: aasien laidunnusta voitaisiin hyödyntää kasvillisuuden hallinnassa ja metsäpaloriskin vähentämisessä.
Yritys sovittaa perinne ja nykyajan vaatimukset
Mijasin aasit ovat vuosikymmenten ajan olleet sekä kunnan ylpeydenaihe että kiistelyn kohde. Uusi El Burrito -hanke näyttää olevan kaupungin yritys löytää tasapaino matkailuperinteen, eläinten hyvinvoinnin ja nykyaikaisten arvojen välillä.
Jos suunnitelmat toteutuvat esitetyssä muodossa, Mijas saattaa tulevaisuudessakin olla tunnettu aaseistaan, mutta ennen kaikkea paikkana, jossa niiden historiaa vaalitaan ja niiden hyvinvointi asetetaan aiempaa selvemmin etusijalle.




