Vuosien 2010 ja 2020 välillä Andalusian itsehallintoalueen väkiluku on kasvanut reilulla 93.000:lla. Asia käy ilmi Espanjan kansallisen tilastokeskuksen tilastoista.
Vuonna 2010 Andalusiassa asui 8.370.975 ihmistä ja vuoden 2020 päätteeksi luku oli 8.464.411 . Väestönkasvusta on kiittäminen pääosin Málagan, Sevillan ja Almerían provinsseja, joiden väkiluku on ollut selvästi nousussa.
Voimakkainta väestönkasvu on ollut Málagan provinssissa, jonka asukasluku on noussut 1.609.557:sta (vuonna 2010) 1.685.920:een (vuonna 2020). Asukkaiden määrä on siis kasvanut yli 79.000:lla.
Vastaavasti eniten väestökatoa on koettu Jaénin ja Cordoban provinsseissa.
Kasvu rannikolla
Koko provinssin lukua tarkastellen Málaga vaikuttaa varsin elinvoimaiselta lähes viiden prosentin väestönkasvullaan. Tarkemmin katsottuna huolenaihettakin löytyy, sillä väestönkasvu jakautuu hyvin epätasaisesti.
Málagan provinssi väkiluku on siis 10 vuodessa noussut reilulla 76.000:lla. Tästä kasvusta kuitenkin peräti 98% on tapahtunut provinssin 14:ssä rantakunnassa. Vuosikymmenen aikana asukasmääräänsä on eniten kasvattanut Marbella, jonka väkiluku on noussut 11.311:lla. Lähes yhtä suuri kasvu on ollut Fuengirolassa, jonka asukasmäärä on noussut 11.054:llä. Seuraavina listalla ovat Málaga capital, Mijas ja Rincon de la Victoria.
Kasvun keskittyminen rantakaupunkeihin näyttäisi kiihtyvän. Esimerkiksi Marbellassa koko vuosikymmenen aikana tapahtuneesta reilun 11.000:n kasvusta 4.247 kirjattiin viime vuonna. Myös Málaga capitalissa (3.806), Mijasissa (2.655) ja Fuengirolassa (2.528) väkiluku nousi viime vuonna merkittävästi.
Rannikon kunnista Nerja on ainoa, jossa väkiluku on laskenut kymmenen vuoden takaisesta.
Väestönkasvu ei johdu pelkästään synnytyssairaaloiden kovasta tahdista tai ruuhkaksi asti kulkevista muuttoautoista. Itse asiassa merkittävin syy asukasmäärien nousuun löytyy paperitöistä. Toisin sanoen siitä, että alueella asuvat ulkomaalaiset ovat aiempaa ahkerammin kirjautuneet virallisesti kotikaupunkiensa asukkaiksi. Esimerkiksi kasvulistan kärkipäässä keikkuvissa Marbellassa, Mijasissa ja Fuengirolassa tuhannet britit ovat hakeutuneet virallisten asukkaiden kirjoihin. Parin viime vuoden aikana brexit on vauhdittanut tahtia.
Sisämaa kuihtuu
Sisämaan kunnissa väestömuutos on jokseenkin päinvastainen kuin rannikolla. Vaikka jotkin sisämaan kunnat esimerkiksi Málaga capitalin välittömässä läheisyydessä kasvavat, on suunta isossa kuvassa laskeva. Málagan provinssissa on kaikkiaan 103 kuntaa. Näistä väkiluku on viimeisen 10 vuoden aikana laskenut peräti 68:ssa.
Prosentuaalisesti suurinta väestön kuihtuminen on ollut pienissä maalaiskylissä La Axarquían alueella Málagan koillispuolella ja Rondan vuoristossa. Prosentein mitattuna eniten väkimäärästään ovat menettäneet Alfarnatejo, Jubrique, Canillas de Aceituno, Benarrabá ja Alfarnate.
Uhkana pysyvä väestökato
Kaupungistuminen ei siis ole vieras ilmiö Málagassakaan. Pienet kunnat ja kylät menettävät asukkaita ja varsinkin rannikon kaupungit kasvavat. Kun kunnan asukasluku laskee, vaikeutuu monien palvelujen tarjoaminen, työpaikat karkaavat jne. Monet asiantuntijat pitävät tuhatta asukasta eräänlaisena rajapyykkinä. Kun väkiluku laskee sen alapuolelle, on kunta vaarassa joutua pysyvän väestökadon kouriin.
Málagan provinssissa on tällä hetkellä 28 kuntaa, joiden asukasluku on alle 1000. Tämä on yli neljäsosa koko provinssin kunnista. Vielä kriittisempi tilanne on niissä kunnissa, joissa asukkaita on alle 500. Tällaisia kuntia Málagan provinssissa oli yhdeksän vuonna 2010, mutta nyt jo 15.
Tällä hetkellä kaikista provinssin asukkaista peräti 77% asuu 14:ssä rannikon kaupungissa. Tilanne on hankala väestökadon kanssa painiville pikkukylille, mutta ongelmia kohtaavat myös kasvavat kaupungit: veden puute, jätehuollon järjestäminen ja ruuhkautuva liikenne, vain muutama mainitaksemme.
Tulevaisuus on Málagan
Espanjan kansallinen tilastokeskus tekee myös arvioita väkimäärän kehityksestä tulevaisuudessa. Noiden arvioiden mukaan Málagan provinssi on seuraavan 15 vuoden aikana ylivoimainen väestöveturi koko Andalusian itsehallintoalueelle.
Málagan provinssi asukasluvun arvioidaan nousevan vuoteen 2035 mennessä yli 128.000:lla. Toinen selvästi voitokas provinssi on Almería (+62.000). Muista provinsseista Huelva ja Granada näyttäisivät kasvavan hieman.
Sen sijaan Sevillan provinssi, valta-asemastaan huolimatta, menettää samassa ajassa väkiluvustaan lähes 20.000. Vielä enemmän asukaskatoa on odotettavissa Jaénissa (-64.000) ja Córdobassa (-44.000).
Näiden numeroiden valossa voidaan sanoa, että Málagan provinssi pelastaa koko Andalusian itsehallintoalueen väestökadolta. Ilman Málagan kasvua Andalusia menettäisi lähes 87.000 asukasta. Nyt kasvua on kuitenkin odotettavissa reilut 41.000.
Málagan arvioitu kasvu on merkittävä koko Espanjan mittakaavassakin. Sen edellä arvioidussa väestönkasvussa seuraavalle 15 vuodelle ovat ainoastaan omilla lukemillaan oleva Madrid (+614.000), Barcelona (+297.000) ja Baleaarit (+180.000).
Málagan valtteina asiantuntijat pitävät sen hyvää ilmastoa, maantieteellistä sijaintia ja vahvaa turismisektoria. Näiden johdosta alueella on tarvetta monenlaisesta työvoimasta, mikä vetää muuttoliikennettä puolensa. Samoista syistä alue houkuttelee myös ikääntyvää väkeä Länsi-Euroopasta. Yli 65-vuotiaiden osuus asukkaista nouseekin arvioiden mukaan seuraavan 15 vuoden aikana nykyisestä 18 prosentista jopa 25 prosenttiin.
Málagan provinssi on jo nykyisellään vahvasti muuttovoittoinen alue, ja tämä suuntaus näyttää jatkuvan. Vuonna 2020 alueen asukkaista 19,8% oli ulkomaalaisia. Luku nousee vuoteen 2035 mennessä arviolta 23 prosenttiin.
Loading ...
