2000-luvun alussa olimme vaimoni kanssa reppureissussa Thaimaassa. Silloin oli vallalla sellainen kummallinen tapa, että reissaajat kerääntyivät iltaisin johonkin paikalliseen baariin katsomaan valkokankaalta huonoja piraattikopioita uusimmista Hollywood-elokuvista.
Itsekin tulin ainakin Tomppa Cruisen Minority Reportin katsoneeksi tuollaisena sinisävyisenä, käsivaralta kuvattuna suherona. Ei ollut hääviä.
Sen sijaan hyvinkin hääviä oli, kun kävin viime tiistaina Fuengirolan Cine Alfilissa katsomassa Juice-elokuvan. Lähes salin täydeltä suomalaisia katsomassa suomalaista elokuvaa. Kun se tuntuu eksoottiselta, tietää olevansa korttelia kauempana kotipitäjästään.
Iso osa elokuvasta on kuvattu Tampereella, missä oma kotikin ehti olla parikymmentä vuotta. Kun leffassa Juice käveli tyttöystävänsä kanssa Palomäentiellä, saatoin melkein nähdä talon jossa joskus muinoin asuimme. Oli siellä muitakin tuttuja paikkoja, mutta ei nyt paljasteta kaikkea.
Kun vuodenvaihteessa haastattelin nimiroolia esittänyttä Riku Niemistä, hän kertoi saaneensa Juicen lähipiiriltä kiitosta roolityöstään. Elokuvan nähtyäni en ihmettele lainkaan.
Kaiken kaikkiaan koko leffakokemus oli erittäin positiivinen. On hienoa, että FEY tekee tällaista kulttuurityötä tuomalla suomalaisia elokuvia suomalaisten katsottavaksi.
Käykäähän ihmiset leffassa.
Janne Leipijärvi
Loading ...
