Kun korona rantautui Suomeen vuosi sitten, kaikki puolueet asettuivat tukemaan hallituksen toimia.
Kansalaiset seurasivat viranomaisohjeita ilman mutinoita. Pandemia talttui ja uskottiin, että se oli sitten tässä. Normaalin elämän uskottiin palaavan ja rajoitusten odotettiin poistuvan syksyyn mennessä.
Näin ei käynyt. Tartuntakäyrät lähtivät pikanousuun syksyn muuttuessa talveksi. Nyt ollaan tilanteessa, jossa tartuntaluvuissa ylitetään jopa viime kevään lukemat.
Samalla, kun tilanne kehittyy yhä vakavammaksi, rajoituksia ei enää niellä kakistelematta, jos niellään ollenkaan.
Epidemian hoidosta suitsutusta ja suosiota saanut hallitus on joutunut puolustustaisteluun, kun eri intressitahot ja kansalaiset arvostelevat jyrkin sanoin rajoituksia.
Yhtään ei auta se, että monissa muissa maissa rajoitukset ovat vielä Suomea selvästi tiukempia.
Eduskunnassakan ei enää myötäillä. Hallitusta haukutaan milloin huonosta tiedottamisesta, rajoitustoimien viivyttelystä ja vääristä rajoitusvalinnoista.
Väsyminen rajoituksiin ja oireilu näkyy kaikkialla. Etenkin matkailu- ja ravintola-alalta kuuluvat kovimmat kritiikit. Moni ravintoloitsijoista näkee, että he pystyisivät tiukoilla turvatoimillaan pitämään ovet auki.
Myös eri harrastajatahot ovat sitä mieltä, että etenkin nuorten toimien rajoittamisesta kertyvä lasku voi olla suurempi kuin, jos heidän annettaisiin vapaammin harrastaa.
Lapset oireilevat, mielenterveysongelmat lisääntyvät, kun nuoret turhautuvat kotioloihin ja etäkoulukäyntiin.
Totuuksia on monia, eikä kukaan voi kiistää, etteikö rajoituksilla olisi henkisiä haittavaikutuksia.
Ravintoloitsijoiden, matkailuyrittäjien ja tapahtumajärjestäjien tuskan ymmärtää. Konkurssiuhka leijuu yhä useamman yrittäjän yllä. Elämäntyö uhkaa mennä alta.
Kurja tilanne on myös kulttuurinalan yksinyrittäjillä, kun tilauksia ei esiintymisiin ja muihin keikkoihin tule. Lukuisat alan ihmiset ovat sanoneet omaisuuden menevän pakkomyyntiin ja henkilökohtainen konkurssi on edessä.
Hallitus on jakanut miljardeja yrityksille, jotta ne pysyisivät pystyssä ja pitäisivät väkensä töissä. Totuus on kuitenkin se, että tuet jäävät murusiksi tarpeeseen nähden.
Tämän tunnusti elinkeinoministeri Mika Lintiläkin (kesk.) jos kohta muistutti, että hallitus laatii parhaillaan uutta kustannustukipakettia yrityksille.
Kaikilla ei mene Suomessa huonosti. Esimerkiksi Kesko ja S-ryhmä tekivät ennätyksellisiä tuloksia viime vuonna. Teollisuudesta tulee yllättäviä tilastoja. Joulukuussa ja tammikuussa tuotanto kasvoi.
Lisäksi Metsä Group teki jo päätöksen Kemiin rakennettavasta 1,6 miljardia maksavasta sellutehtaasta. Uudenkaupungin autotehdas laajenee niin, että se hakee tuhatta uutta autojen tekijää lisää.
Samoin akkutehtaita on tulossa Suomeen useampia. Bruttokansantuote taas laski viime vuonna odotettua selvästi vähemmän. Alkaneena vuotena talouden odotetaan jopa kasvavan, jos tauti talttuu rokotusten ja tiukkojen rajoitusten myötä.
Suomalaisten tulevaisuudenuskosta sentään kertoo se, että vuosikymmenen laskussa ollut syntyvyys on kääntynyt nousuun. Pandemia on yksi tekijä. Pareilla on nyt enemmän aikaa toisilleen. Asiantuntijoiden mukaan kehitys kertoo myös positiivisesta suhtautumisesta tulevaisuuteen.
Pauli Uusi-Kilponen
Kirjoittaja on yli 40 vuotta media-alalla toiminut lehdistöneuvos.
Loading ...
