Blogi

Käymälänero?

 

Nykyisessä yhteiskunnan talouskurimuksessa on hyvä pohtia keinoja valtion kassan parantamiseksi. Jo muinaiset roomalaiset olivat tässä taitavia.

Keisari Neroa (37-68) on pidetty mieleltään ailahtelevana tyrannina. Jonkinasteisena neropattina häntä kai voi kuitenkin pitää koska hän sai idean rahastaa kansalaisiaan veloittamalla julkisten käymäläpalveluiden käytöstä. Suuren valtakunnan rahoittaminen oli nimittäin kallista puuhaa. Siksi piti keksiä uusia keinoja kerätä rahaa valtion kirstuun.

Neron jälkeen valtaan nousi Vespasianus (9-79). Hän kehitteli käymäläveroa eteenpäin. Neron ja Vespasianuksen kehittämästä virtsaverosta tuli tehokas tapa rahastaa. Kansalaiset virtsasivat pyttyihin, joista virtsa kuljetettiin suurempiin sammioihin myytäväksi. Virtsaa hyödynnettiin ammoniakkipitoisuuden vuoksi kemianteollisuuden toiminnoissa. Ekologista!

Kerrotaan, että vessoista perittävä raha ei miellyttänyt keisarin poikaa. Vespasianus otti silloin hyppysiinsä kolikon ja tökkäsi sen poikansa nenän eteen. Vespasianus kysyi: haisiko tuo kolikko? Poika totesi, ettei se haise. Tästä lienee peräisin kuuluisa lause: ”raha ei haise”.

Käymälävero oli ideana hyvä, mutta kuinkahan moni Rooman kansalainen huomasi siinä porsaanreiän. Nimittäin jos kävikin tarpeillaan läheisessä pusikossa tai puun katveessa, niin ei tarvinnut maksaa veroa. Vaikka raha ei haisekaan, niin lähimaasto kyllä saattoi pitkässä käytössä haistakin? Tunnettuna huumorimiehenä Vespasianus saattoi tosin ottaa tuoksuvat lähimaastotkin huumorilla.

Tänä päivänä virtsan ja lannan jatkojalostus ei enää ole pelkkä vitsi. Aitoina luonnontuotteina niiden hyödyntämistä kannattaisi ehkä pohtia laajemminkin?

Hannu T. Korhonen

Kirjoittaja on eläkkeelle siirtynyt Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija, dosentti

Mitä pidit jutusta?
+1
38
+1
7
+1
1
+1
2
+1
0
+1
2

Kolumnit

Viikon kysymys

Jos kuntavaalit pidettäisiin nyt, minkä puolueen ehdokasta äänestäisit?

Katso tulokset

Loading ... Loading ...

Fuengirola.fi Facebookissa