Kiinnostus Kauko Röyhkän uutta kirjaa kohtaan on taattu Aurinkorannikolla. Fuengirolaan sijoittuvat tapahtumat kiinnostavat varmasti.
– Kirja tulee keväällä. Se menee vasta nyt painoon, Röyhkä kertoo.
Kirjan nimi on kuitenkin jo tiedossa: Kusessa. Ja vaikka nimi kuulostaa Röyhkältä, tutun suorasukaiselta, on tarinan asetelma suorastaan elokuvallinen.
– Se kertoo vanhemmasta kirjailijasta, joka löytää Tinderistä naisen ja lähtee sen kanssa Espanjaan. Málagan lentokentällä se nainen hylkää hänet.
Hylätty mies ajautuu Fuengirolaan, missä vastoinkäymiset kasaantuvat.
– Sitten tää kaveri menee Fuengirolaan ja siltä ryöstetään kännykkä ja pankkikortti, Röyhkä jatkaa ja naurahtaa.
– Ja sitten se ajautuu Kukkoon muun muassa.
Kukko osana kaaosta
Kun päähenkilö päätyy Kukkoon, mitä hän sieltä hakee?
– Se etsii kaveriaan, joka on siellä esiintynyt. Vanha kaveri Oulusta esittää jotain Leevi and the Leavingsin biisejä. Päähenkilö yrittää löytää vähän niin kuin apua.
Röyhkä kuvaa päähenkilöä mieheksi, joka on jo valmiiksi heikoilla. Hän on yksin vieraassa maassa, ilman rahaa, ilman puhelinta, ilman korttia. Ja sitten vastaan tulee Fuengirolan ihmiset, joita Röyhkä ei ihan silkkihansikkain käsittele.
– Kaikki ihmiset, mihin se törmää, on jollain tavalla hulluja, hän sanoo.
Onko se sinun näkemyksesi Fuengirolasta?
– No mä en tiedä, Röyhkä pehmentää heti.
– Mä kehittelin semmosia tyyppejä vähän, mihin mä oon ite törmännyt jossain muualla, ja laitoin niitä sitten sinne.
Mutta myöntää hän senkin, että Aurinkorannikossa on oma outo vetovoimansa.
– Kyllä mä uskoisin, että siellä on aika hullua porukkaa muutenkin, mutta mulla on ollut niin lyhyet käynnit.
-Nyt mä aion olla siellä vähän pitempään. Peräti neljä päivää.
Neljä päivää on Röyhkälle jo ruhtinaallisen pitkä etelänloma, kiirettä työelämässä nimittäin piisaa.
Miksi Fuengirola?
Miksi juuri Fuengirola ja Aurinkorannikko? Röyhkä sanoo syyn löytyvän omista käynneistä Kukossa.
– Mä oon nyt käynyt siellä kahdesti keikkareissulla, ja sehän on jollain tavalla mielenkiintoinen paikka, hän toteaa.
Ja mielenkiintoiseen paikkaan kuuluu myös mielenkiintoisia sattumuksia.
– Siellä mullekin sattui yhtä sun toista pientä kommellusta ensimmäisellä kerralla. Mä en esimerkiksi päässyt varaamaani kämppään sisään ja muutakin hässäkkää oli. Mä ajattelin panna sen kirjassa vielä paremmaksi. Päähenkilö ajautuu todella kuseen.
Kaaos on siis tietoisesti rakennettu, Röyhkä ottaa todellisuuden ja vääntää ruuvia vielä kierroksen.
– Sillä ei oo rahaa eikä mitään, ja kaikki ihmiset, joihin se törmää, on jollain tavalla hulluja.
Suomen eteläisin kaupunki kiinnostaa
Röyhkä pohtii Fuengirolaa myös kulttuurisena ilmiönä. Häntä kiehtoo erityisesti suomalaisuuden läsnäolo.
– Fuengirolastahan sanotaan, että se on Suomen eteläisin kaupunki. Sehän on aika jännä juttu, että siellä kuulee suomen kieltä kaikkialla.
Mä en tarvitse enää portinvartijoiden suostumusta mihinkään.
Hän kuvaa iltaa, jolloin hän etsi halpaa hotellia ja kuuli suomea monessa paikassa.
– Mä ajattelin, että tää on nyt aika erikoista, että me ollaan Espanjassa ja kuitenkin täällä kuulee keskellä yötäkin suomea.
Kun puhe kääntyy siihen, voisiko Röyhkä viettää Aurinkorannikolla pidempiä aikoja, vastaus on selvä.
– Kyllä mä oon miettinyt sitä monesti, hän sanoo.
Espanja on lähellä, ja se on tärkeää.
– Mä en tykkää pitkistä lennoista. Musta se on rasittavaa, enkä jaksa istua lentokoneessa. Ja kun ne samat jutut on tavallaan jo Espanjassa kuin jossain kauempana, niin se riittää mulle.
Välimeren maat Espanja ja Kreikka ovat pyörineet taiteilijan mielessä. Portugalista hänellä on kuitenkin huonoja kokemuksia. Talvi oli kylmä, koska taloissa ei ollut lämmitystä.
– Jos ulkona oli kymmenen astetta, niin sisällä oli ehkä neljätoista. Se on kyllä aika helvetin kylmä.
Kirja vain salaseurasta
Kusessa ei tule normaalin kustantamon kautta. Röyhkän mukaan hän yritti viime talvena saada kirjaa läpi perinteisiin kustantamoihin, mutta ei onnistunut.
– Mä en saanut sitä kirjaa läpi millään normaalikustantamolla, kun yritin sitä viime talvena tarjota.
Hän kuvaa kustannusmaailman ilmapiiriä suorasanaisesti ja käyttää termejä, joihin hän itsekin suhtautuu kriittisesti.
– Suomessa on aika paljon sellaista woke-meininkiä tuossa kustannusmaailmassa. Eikä nuori polvi oikein tykkää, että tällaiset vanhat äijät kirjoittaa kirjoja ja ilmaisee omaa maailmankuvaansa.
Ratkaisu on omakustanne ja “salaseura”.
– Kusessa kirjan saa mun salaseuran kautta. Sitä ei laiteta normaaleihin kirjakauppoihinkaan, paitsi Ruovedelle Pasi Vainion kirjakauppaan.
Miten salaseuraan pääsee?
– Mä en oikeastaan edes itsekään kunnolla tiedä, hän naurahtaa.
– Netistä se löytyy. Kun etsii “Kauko Röyhkä ja sen salaseura”, niin sieltä tulee tietoja.
Hän myöntää myös, että systeemi on rakennettu tarkoituksella vähän vaikeaksi.
– Kun yleensä kaikki aina yrittää tyrkyttää ja myydä omaa kamaansa, niin mun salaseura on sellainen, että siihen on suorastaan vaikea päästä mukaan.
Röyhkä on siis kääntänyt epäkaupallisuuden kaupallisuudeksi.
-Juuri niin. Ja se toimii pirun hyvin.
Merirosvolippu salkoon
Röyhkä kertoo rakentaneensa ympärilleen mallin, jossa perinteisiä portinvartijoita ei tarvita.
– Tässä on vähän nostettu merirosvolippua salkoon. Ei noudatetakaan näitä samoja sääntöjä kuin kaikki muut.
Hän kertoo Facebookin sivunsa kasvusta konkreettisesti, säännöllinen kirjoittaminen alkoi vasta viime kesänä.
– Mulla oli jotain seitsemän tuhatta seuraajaa, kun mä aloitin säännöllisemmän kirjoittamisen. Nyt niitä on 26 tuhatta.
Ja reaktiot ovat hänen mukaansa voimakkaita.
– Joka päivä, kun mä kirjoitan, sinne tulee pari tuhatta tykkäystä ihan kevyesti. Ja hirveästi kommentteja. Hyvin vähän negatiivista. Ihmiset tykkää aivan älyttömästi.
Röyhkä kutsuu tätä uudeksi kirjallisuuden lajiksi. Tekstit ovat some kontekstissa pitkiä ja polveilevia. Ja niitä luetaan puhelimesta.
– Tämmösestä ei jaeta mitään Finlandia-palkintoja. Mutta mun mielestä tää on jotain uutta, jota monet muutkin kirjailijat voisivat ottaa haltuun.
Taustalla on myös isompi periaate. Röyhkän mukaan musiikkilehdet ovat kuolleet, radioita hallitsevat soittolistat ja kirjailijoiden tulot valuvat suoratoistoon.
– Kustantamot antoivat äänikirjat ilmaiseksi Spotifyhin ja kirjailijat ei saa niistä mitään. Se on aika härskiä toimintaa.
Siksi oma kanava on välttämätön.
– Kun mulla on kymmeniä tuhansia seuraajia, pystyn itse myymään omia tuotteitani. Mä en tarvitse enää portinvartijoiden suostumusta mihinkään.
Keikat Kukossa: “koko paska”
Kauko Röyhkä palaa Aurinkorannikolle tällä viikolla. Hän esiintyy Kukossa perjantaina 20. ja lauantaina 21. helmikuuta.
– Helkkarin hauska tulla sinne. Siellähän on ollut aina mukavaa, hän sanoo.
Tällä kertaa settilista on selkeä: luvassa on pelkkää kasarikamaa.
– Meillä on kova bändi ja me soitetaan ne kaheksankytluvun kaikki tunnetuimmat kappaleet, mitä mä olen tehnyt.
Kysymykseen tuleeko uudempaa tuotantoa, vastaus on suora:
– Ei. Nyt soitetaan vaan pelkkiä vanhoja juttuja. Me ei olla treenattu Röyhkeät bändin kanssa mitään uutta. Se on keikkabändi, joka tekee tätä mun kasarikamaa.
Eli Lauralle, Steppaillen, Kävelen ja muut hitit?
– Joo joo. Koko paska, Röyhkä nauraa.
Lippuja Röyhkän keikoille voi varata osoitteesta kukko.events@gmail.com (20€)
Loading ...
