Keskustelu eläkkeistä ja niiden riittävyydestä tulevaisuudessa on noussut julkisuuden keskiöön viime aikoina. Nykyinen malli luotiin 1960 luvulla. Etuusperäisen järjestelmän idea on, että työssä käyvät ja työnantajat maksavat jo eläkkeelle siirtyneiden etuudet. Ylimäärän eläkeyhtiöt sijoittavat turvallisesti ja toivottavasti myös tuottavasti.
Järjestelmän kestävyys vaatii vahvaa kasvavaa taloutta sekä positiivista väestönkasvua. Kuten tunnettua, nyt nämä kaksi komponenttia eivät enää toimi. Hallitus onkin asettanut kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan tarvittavia uudistuksia, jotta tuleva eläketurva voitaisiin varmistaa. Valmista pitäisi olla tammikuussa.
Nykyjärjestelmä aiheuttaa oikeutettua huolta paitsi eläkkeiden riittävyydestä, niin myös eriarvoisuutta ja kitkaa sukupolvien välillä. Ratkaisuina on pohdittu mm. sijoitusriskien kasvattamista, eläkeiän ja -maksujen korotuksia tai indeksien jäädyttämistä. Joukko nuorisojärjestöjä on esittänyt indeksien määräaikaista jäädyttämistä ja ylijäämän keräämistä ”sukupolvirahastoon”. Tutkinnassa ovat myös Hollannin ja Ruotsin hyvin toimineet enemmän maksuperusteiset mallit.
Koska eläkeläiset muodostavat jo yli 33% väestöstä ja maksajia on suhteessa aina vähemmän, niin maahanmuutosta on etsitty vajeen vakauttajaa. Tilastokeskus julkaisi hiljattain uuden väestöennusteen ja nosti nettomaahanmuuton vanhasta 15.000 henkilöstä 40.000. Ja kappas vaan, eläkekertymä kääntyi yhdessä yössä päälaelleen!
Kun ETKn tj Mikko Kautolta kysyttiin, mitkä ovat suurimmat väärinkäsitykset eläkkeistä, niin vastaus kuului: Nuoret eivät usko saavansa eläkettä ja vanhemmat ikäluokat puolestaan, että he ovat jo maksaneet eläkkeensä.
Professori Vesa Puttonen suosittelee oppilailleen omaehtoista eläkesäästämistä esimerkiksi osakesäästötilille. Ehkäpä kuitenkin jäämme odottamaan työryhmän ehdotuksia?
Loading ...
