Pitääkö olla huolissaan? Viime aikoina on puhuttanut yhä enemmän ja enemmän Aurinkorannikon rikollisuus, murhat ja muu hämäräbisnes. Aiheesta on kuultu lausuntoja niin poliisilta, kuin kadunmiehiltäkin, sekä kaupungin edustajilta.
Minähän en mikään asiantuntija ole minkään asian suhteen, mutta kannan oman nuukahtaneen korteni kekoon tässäkin asiassa.
Luettuani uutisnostoja rannikon tapahtumista, tuli väistämättä mieleen entisen ajan television puhelinmyyntiohjelmat, joissa rannikko leimautui aamusta iltaan ryyppäävien lehtimyyjien kotiseuduksi, jonne ei kannata eksyä vaikka maksettaisi. Niihin aikoihin tuosta varsin värittyneestä leimasta tuohtuneena aloimme tehdä Costalaiset -ohjelmaa, joka toi esille sen, mitä rannikko oikeasti on.
Nyt kun otsikoihin on noussut yhä enemmän rannikolla tapahtuneet rikokset, joista osa on ollut toki raakoja, moni tavallinen tallustaja on alkanut pohtia, onko rannikolle enää turvallista matkustaa. Jotkut talviasukkaista ovat jopa laittaneet asuntonsa myyntiin näiden tapahtumien vuoksi.
Sanoisin tähän asiaan kohtuullisen varmaksi, että jos itsensä aurinkoon hilannut ihmisoletettu ei ala säätää kokaiinipussien kanssa ja jää velkaa ruotsalaisille huumediilereille, ei ole mitään syytä huoleen. He, jotka ovat itse itsensä sotkeneet paikalliseen rikollisuuteen, saavat mitä tilaavat, eikä se lopputulos ole keltään pois.
Kovakaan rikollinen ei ota huvikseen tuomiota jostain Seposta ja Hilkasta, jotka ovat tulleet eläkepäiviä viettämään, joten omasta mielestäni rikollisuuden läsnäolo on lähinnä hyvä tiedostaa ja rytinän sattuessa poistua paikalta. Kohteeksi yksikään syytön suomalainen tuskin joutuu.
Asuntojen valtaukset ovat sitten erikseen, mutta niistä muutama sana jokin toinen kerta. Meillä on vain yksi elämä. Sitä ei kannata tuhlata pelkäämiseen.
Loading ...
