Oscar-palkittu amerikkalainen elokuvanäyttelijä, -ohjaaja ja -vaikuttaja Robert Redford menehtyi tällä viikolla. Yli viiden vuosikymmenen mittaisen elokuvauran alkupuoliskolla hän ehti viettää aikaa myös Aurinkorannikon tutussa Mijasissa. Tuolloin, ennen elokuvatähteyttään Redford oli uransa risteyskohdassa ja harkitsi omistautumista näyttelemisen sijaan kuvataiteelle. Näin ei kuitenkaan lopulta käynyt.
Reilu vuosikymmen sitten sain tilaisuuden osallistua Redfordin perustaman Sundance Instituten järjestämälle saman nimiselle elokuvafestivaalille Utahin Park Cityssä. Elokuvamatka Amerikan sydänmaille oli mieleen jäävä kokemus. Riippumatonta elokuvaa edistävä instituutti ja sen myötä festivaali ovat saaneet nimensä Sundance Kidiltä, näyttelijän läpimurtoroolista elokuvassa Butch ja Kid – auringonlaskun ratsastajat.
Kokoaan merkittävämpi Sundance keskittyy esittämään isojen studioiden ulkopuolista, pienempää ja kokeellisempaa elokuvataidetta. Hollywoodin kermalle se tarjoaa tilaisuuden jalkautua muina elokuvatähtinä filmifriikkien ja hiihtoturistien pariin.
Myös talviurheilustaan tunnetun Park Cityn historiallisen hopeakaivoskaupungin maisema tammikuun lumilla oli jo itsessään mieleenpainuva. Pääsin elokuviin myös Redfordin ranchilla. Se oli tunnelmallinen paikka vuorilla jeeppiajelun päässä ja kuin repäisty klassisesta lännenelokuvasta. Isäntä itse ei tuolloin ollut paikalla, mutta näyttäytyi myöhemmin festivaalin aikana.
Ostin tilalta matkamuistoksi Utahin aavikolta kaivettua suolaa. Tuo purnukka on vieläkin tallessa ja kulkee mukana uusilla retkillä, suola sisällä on vain vaihtunut Jozoon.
Mietin, millä tavoin Espanja lopulta vaikutti nuoren näyttelijän urapolkuun. Ehkäpä sitä pitäisi kysyä tältä maisemalta, auringolta, mereltä ja vuorilta. Näen tässä yhtymäkohdan omaan elämääni, vaikka minulle tapahtui juuri päinvastoin. En ole alkanut näyttelemään, mutta samoilta Mijasin rinteiltä olen löytänyt vuosien tauon jälkeen uudelleen maalausharrastuksen pariin ja uutta luomisen iloa.
Loading ...
