Nyt Marko Helenius on palannut vanhaan ammattiinsa merille. Hän asuu edelleen Fuengirolassa, mutta lentää kolmen viikon välein töihin Itämerelle ja takaisin Espanjaan.
– Tämä on oikeastaan ainoa työrytmi, joka minulle enää sopii, hän naurahtaa.
- ”Muistan sen matkan edelleen”
- Baarimestarista tarjoilijaksi – Espanjan kautta takaisin merille
- Aurinkorannikon suomalaisia tulee vastaan jatkuvasti
- Kaikille elämä merillä ei sovi
- Saksan kielestä englantiin
- Miehistö asuu kuin pienessä kylässä
- Mitä matkustajat kyselevät?
- Lohi vie voiton
- Häiriöitä on yllättävän vähän
- Saksalaiset ovat suurin matkustajaryhmä
- Myrskyjä ei tarvitse pelätä
Marko Helenius on yksi niistä harvoista, jotka olivat mukana hakemassa Finnstaria Italiasta Suomeen vuonna 2006. Tänä vuonna alus täytti jo 20 vuotta.
”Muistan sen matkan edelleen”
Miltä tuntui hakea upouusi laiva Italiasta?
– Muistan sen todella hyvin. Finnstar oli ensimmäinen näistä kolmesta sisaraluksesta. Olin mukana hakumatkalla, ja kyllä se tuntui silloin todella modernilta ja hienolta laivalta.
Vaikka kaksi vuosikymmentä on kulunut, moni asia on säilynyt ennallaan.

– Esimerkiksi tämä buffetravintola näyttää edelleen hyvin samanlaiselta. Toki mattoja ja verhoiluja on uusittu, mutta tunnelma on sama. Muut yleiset tilat on sen sijaan remontoitu perusteellisesti, ja uudistuksia tehdään edelleen.
Baarimestarista tarjoilijaksi – Espanjan kautta takaisin merille
Helenius työskenteli aluksi baarimestarina ja myöhemmin pääbaarimestarina. Vuonna 2016 elämä kuitenkin muuttui.
– Muutin Fuengirolaan ja ryhdyimme Marjut Kallion kanssa pyörittämään Centro Finlandian Puotia. Se oli hienoa aikaa.
Koronapandemia kuitenkin hiljensi liiketoiminnan.
– Päätimme myydä yrityksen. Sen jälkeen piti miettiä, mitä seuraavaksi. En halunnut palata asumaan Suomeen, mutta kaipasin töitä.
Ratkaisu löytyi vanhasta työnantajasta.
– Laitoin Finnlinesille viestin, löytyisikö minulle töitä. Tämä kolmen viikon työ- ja kolmen viikon vapaa -rytmi mahdollistaa sen, että voin edelleen asua Espanjassa.
Nyt hän työskentelee tarjoilijana buffetissa, mutta paikka vaihtuu tarpeen mukaan.
– Tuurailen myös kahvilassa, baarissa ja myymälässä. Se tekee työstä vaihtelevaa eikä yksikään päivä ole samanlainen.
Aurinkorannikon suomalaisia tulee vastaan jatkuvasti
Fuengirolassa Helenius ehti tutustua suureen määrään suomalaisia.
Näkyvätkö Aurinkorannikon suomalaiset nykyään laivalla?
– Kyllä näkyvät. Varsinkin syksyllä, kun ihmiset lähtevät Espanjaan, ja keväällä, kun he palaavat Suomeen. Moni yllättyy täysin nähdessään minut täällä. ”Ai sinä olet täällä töissä!” on aika tavallinen kommentti.
Lue Myös: Leväten yli Itämeren
Kaikille elämä merillä ei sovi
Kolmen viikon työjakso merellä ei ole kaikille helppo.
– Tämä on vähän kuin kaksoiselämää. On elämä laivalla ja elämä maissa. Jos ihmisellä on pieniä lapsia, kolmen viikon poissaolo voi olla todella raskasta.
Heleniukselle elämäntapa sopii kuitenkin täydellisesti.
– Minä asun yksin. Täällä on täysi ylläpito kolme viikkoa, ja sen jälkeen saan viettää kolme viikkoa Espanjassa juuri niin kuin itse haluan. Minulle tämä on ihanteellinen yhdistelmä.
Työpäivät ovat yhdeksän tunnin mittaisia.
– Buffetissa päivä jakautuu käytännössä kolmeen ruokailuun: aamiaiseen, lounaaseen ja päivälliseen. Lisäksi autamme kahvilassa ja baarissa, ja ylitöitäkin tulee välillä. Ne ovat oikeastaan ihan tervetulleita – mieluummin tekee töitä kuin istuu hytissä.
Saksan kielestä englantiin
Kun Helenius aloitti Finnlinesilla, saksan osaaminen oli lähes välttämätöntä.
– Silloin kaikkien piti osata saksaa. Nykyään sitä ei enää vaadita, koska sitä opiskellaan Suomessa paljon vähemmän.
Laivan virallinen työkieli on nykyään englanti.
– Meillä on paljon ulkomaalaisia työntekijöitä, jotka eivät puhu suomea. Englannilla pärjää kaikkien kanssa.
Miehistö asuu kuin pienessä kylässä
Kolmen viikon työjakson aikana laiva muodostuu kodiksi.
– Jokaisella on nykyään oma ulkohytti. Se ei ole suuri, mutta siellä on kaikki tarvittava: oma kylpyhuone, televisio, jääkaappi ja työpöytä.
Moni sisustaa hytistään omannäköisensä.
– Siellä on viherkasveja, mattoja, tauluja ja kaikkea mahdollista.
Vapaa-ajallekin löytyy tekemistä.
– Meillä on oma kuntosali, saunat, päivähuone, kirjasto ja ulkokansi grilleineen. Siellä tulee istuttua kesäisin paljon yhdessä.
Mitä matkustajat kyselevät?
Koska matka kestää pitkään eikä kiirettä ole, henkilökunta saa vastata mitä erilaisimpiin kysymyksiin.
Minusta pieni aallokko on mukavaa. Nukkuu kuin vauva, kun laiva vähän keinuu
– Tietysti kysytään jatkuvasti ruokailuajoista, mutta myös esimerkiksi siitä, voiko laivan vettä juoda. Vastaus on kyllä – se on Helsingin vesijohtovettä.
Erityisesti ulkomaalaisia kiinnostaa suomalainen saunakulttuuri.
– Moni kysyy, mennäänkö saunaan alasti vai uimapuvussa. Meillä voi tehdä juuri niin kuin itse haluaa.
Myös vinkkejä Suomesta kysellään paljon.
– Ihmiset haluavat tietää, mitä Helsingissä kannattaa nähdä ja tehdä.
Lohi vie voiton
Kun puhe siirtyy ruokaan, Heleniuksella ei tarvitse miettiä vastausta.
– Lohi on ylivoimaisesti suosituin ruoka. Sitä menee valtavia määriä niin suomalaisille kuin saksalaisillekin.

Jälkiruokapöydässä suosikkeja ovat lämpimät vohvelit ja letut sekä suomalaisen PH7-konditorian leivonnaiset.
– Ne ovat todella suosittuja – eikä ihme, ne ovat oikeasti erinomaisia.
Häiriöitä on yllättävän vähän
Vaikka laivalla on baareja ja alkoholia tarjoillaan ruokailujen yhteydessä, häiriöitä esiintyy harvoin.
– Todella vähän. Ennen niitä oli enemmän, mutta nykyään ilmapiiri on rauhallinen.
Yksi syy on myös turvallisuus.
– Meillä on nykyään oma järjestyksenvalvoja iltaisin. Se rauhoittaa tilannetta huomattavasti. Jos jotain sattuu, ammattilainen hoitaa asian.
Saksalaiset ovat suurin matkustajaryhmä
Tällä hetkellä laivoilla matkustaa Heleniuksen mukaan jopa enemmän saksalaisia kuin suomalaisia.
– Kesällä suomalaiset lähtevät Eurooppaan, mutta muuten saksalaisia on usein enemmän. Lisäksi mukana on hollantilaisia, sveitsiläisiä, ranskalaisia, espanjalaisia, italialaisia ja kreikkalaisia.
Venäläisten määrä on Ukrainan sodan jälkeen romahtanut.
– Heitä on edelleen jonkin verran, mutta he ovat hyvin huomaamattomia eivätkä juuri korosta kansallisuuttaan.
Myrskyjä ei tarvitse pelätä
Yli 30 vuotta merillä työskennellyt Helenius ei ole kokenut tilannetta, jossa olisi oikeasti pelännyt.
– Tämä laiva on erittäin vakaa. Matkustajasta pieni keinunta voi tuntua suurelta, mutta itse asiassa täällä mennään hyvin tasaisesti.
Joskus kova aallokko näkyy kuitenkin ravintolassa.
– Muutaman kerran lautasia tai tarjoilukärryjä on lähtenyt liikkeelle, mutta mitään vaarallista ei ole sattunut. Useimmiten seurauksena on ollut vain muutama rikkoutunut posliiniastia.
Pieni keinunta ei häntä haittaa lainkaan.
– Päinvastoin. Minusta pieni aallokko on mukavaa. Nukkuu kuin vauva, kun laiva vähän keinuu.
Kahdenkymmenen vuoden jälkeen Finnstar on Marko Heleniukselle paljon enemmän kuin työpaikka. Se on toinen koti – paikka, josta hän lähtee aina kolmen viikon jälkeen takaisin Aurinkorannikon auringon alle, vain palatakseen taas seuraavalle työjaksolle Itämerelle.
Finnlinesin autolautat ovat miellyttävä tapa aloittaa automatka Espanjaan tai Suomeen päin tullessa se on mukava lepoloma pitkän ajon jälkeen. Laivoihin, niiden palveluihin ja aikatauluihin voi tutustua osoitteessa Finnlines.com . Finnlinesin kotisivujen kautta voi myös tehdä varauksen vaikkapa tämän syksyn matkalle.


