Blogi

EU:n elvytysrahat murusia USA:n rinnalla

 Fuengirola.fi | Aurinkorannikon uutiset

 

Suomessa ja monessa muussa EU-maassa kipuillaan unionin elvytyspaketista, 750 miljardista eurosta.

Tahti on toinen rapakon takana. Yhdysvallat elvyttää talouttaan 2,8 tuhannella miljardilla dollarilla uuden presidentin Joe Bidenin esityksillä, ja hänen suosionsa on suurempi kuin edeltäjänsä Donald Trumpin kertaakaan nelivuotiskaudellaan.

Yhdysvalloissa velkaelvytys ei jaa ajatuksia poliittisesti. Republikaanipresidentti Trump aloitti elvytyksen lähes tuhannella miljardilla dollarilla, ja Biden jatkaa sitä nyt tuplasummalla.

Molempien ajatus oli yhteinen. Ensin velalla estettiin talouden syväpudotus ja nyt tuhansilla miljardeilla ajetaan maata kovaan kasvuun.

OECD:n viimeisimpien arvioiden mukaan elvytys siivittää Yhdysvaltain talouden 6,5 prosentin kasvuun. Kiinan kasvuksi arvioidaan 7,8 prosenttia.

Euroopan talousalueen kasvu jää puoleen tästä, elvytysrahoista huolimatta.

Suomessa on kauhisteltu 750 miljardin elvytysrahaston kokoa. Yhdysvaltain elvytykseen käyttämä rahamäärä on siis kolme kertaa suurempi.

Pitää muistaa sekin, että EU-alueella asuu 450 miljoonaa ihmistä, kun amerikkalaisia on noin 330 miljoonaa.

Mihin sitten Yhdysvallat käyttää elvytysrahansa? Bidenin ilmoituksen mukaan maan rapautunut infrastruktuuri pitää kunnostaa. Hankkeeseen palaa noin puolet elvytysmiljardeista.

Loput rahat investoidaan digitalisaatioon ja vihreään kasvuun, kuten Euroopan unionissa.

Biden siis lisää julkisia investointeja, jotka eivät ainakaan paranna liittovaltion talouden tilaa. Pikemminkin päinvastoin.

Samaan aikaan kuin meillä ja monessa muussa unionin maassa vaaditaan veronalennuksia tuomaan dynamiikkaa talouteen, Yhdysvalloissa suunnitellaan Bidenin johdolla veronkorotuksia yrityksille ja suurituloisille.

Juuri infrastruktuuri-investoinnit presidentti aikoo rahoittaa veronkorotuksilla.

Euroopan unionin ja Yhdysvaltain taloutta ei sovi sellaisenaan verrata keskenään. Numerot antavat kuitenkin jonkinlaista vertauspohjaa sille, miten erilaisesti nämä taloudet suhtautuvat velkaan ja elvytykseen.

Yhdysvallat siis lisää rajusti velkaantumistaan. Jo nyt liittovaltion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on noin 140 prosenttia, kun EU-maiden keskiarvo on vain runsaat puolet tästä.

Jos nykyinen tahti jatkuu, nousee liittovaltion velka lähivuosina yli 165 prosentin bkt:sta eli luvun, joka Kreikan kohdalla merkitsi pahaa talouskriisiä. Siitä maa selvisi vain EU:n ja maailmanpankin yhteisin ponnistuksin.

Suomen velkaantuminen on noihin lukuihin nähden aika maltillista, eikä velkamääräkään päätä huimaa.

Toki pitää muistaa, että luotto Yhdysvaltain talouteen on velkaantumisesta huolimatta vahvaa rahamarkkinoilla. Dollarin arvo ei ole valtavasta liittovaltion velasta huolimatta horjunut pahasti.

Paradoksaalista on, että kapitalismin kehto velkaantuu ennätysvauhtia, korottaa veroja, panee mittavat rahasummat julkisiin investointeihin, kun Suomessa ja monessa muussa Euroopan maassa vaaditaan veronalennuksia ja kauhistellaan velkaelvytystä.

Pauli Uusi-Kilponen

Kirjoittaja on yli 40 vuotta media-alalla toiminut lehdistöneuvos.

Mitä pidit jutusta?
+1
0
+1
0
+1
0
+1
0
+1
0
+1
0

Kolumnit

Malttia

  Tuli, oli ja meni. Vielä muutama viikko sitten hyvästeltiin Covid-19...

Normaalia kohti

Lähes nollasta lähdettiin. Nyt ollaan jo samalla pelikentällä normaalivuosien kanssa. Pientä...

Viikon kysymys

Mitä mieltä olet koronapassista?

Katso tulokset

Loading ... Loading ...

Fuengirola.fi Facebookissa